Somealustoilla käyttäjät pääsevät jakamaan sosiaalista oikeutta. Viikon teemapaketti etsii punaista lankaa siihen, miten erottaa keskiaikainen noitajahti aiheellisesta kritiikistä. Entä mihin sijoittuvat negatiivissävytteinen “cancel-kulttuuri” ja “poliittinen korrektius” tällä jatkumolla?
Sosiaalinen media arkaaisena oikeutena
”Vaikka ”somebanni” tai ”someboikotti” johtuisi perättömistä ilmiannoista, väärinymmärretystä vitsistä, tai kontekstistaan irrotetusta kommentista, tai vaikkapa somea moderoivan tekoälyn algoritmista, tuomio pannaan nopeasti täytäntöön, ilman kuulemista.”
Sosiaalinen oikeus, mukaan lukien someoikeus, ovat osa yhteiskuntaa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan oikeutta – joskus nopeasti ja ankarasti. Siina Raskullan artikkeli kuvaa, kuinka someoikeus pitää sisällään arkaaisia tai vanhentuneita ja vanhanaikaisia piirteitä. Informaalilla sosiaalisella oikeudella ja someoikeudelle on yhteiskunnassa eri tehtävä kuin oikeusvaltion formaalilla oikeudella.
Siina Raskulla 21.6.2022
Cancel-kulttuurin kritiikki
”Valitettavan usein keskustelu cancel-kulttuurista keskittyy sen negatiivisiin vaikutuksiin kritisoitua osapuolta kohtaan. Cancel-kulttuurista onkin tullut demonisoiva termi, joka niputtaa yhteen henkilöiden ja yritysten vastuullisuutta peräänkuuluttavan somessa tapahtuvan aktivismin.”
“Cancel-kulttuurissa”, tai ehkä osuvammin “jäähykulttuurissa”, pyritään asettamaan henkilö julkisesti vastuuseen ongelmallisesta toiminnastaan. Ilmiötä kritisoivat kokevat, että cancel-kulttuuri uhkaa sananvapautta, eikä “mitään voi enää sanoa”. Monelle vastuunkanto tuntuu vapauden rajoittamiselta. Kun brändit flirttailevat somealustoilla someaktivismin kanssa hyödyntäen aktivisteilta omaksuttua kieltä markkinoinnissaan, on tärkeää, että myös yritysten kritisoimiselle on tilaa.
Emmi Holm 27.10.2020
Poliittinen korrektius
”Poliittinen erimielisyys ei ole ainoa syy, miksi poliittinen korrektius herättää vastustusta. Kielitieteilijä Cameronin mukaan taustalla voi vaikuttaa myös käsitys arvovapaasta ja neutraalista kielestä, jota ei ole mitään syytä muuttaa.”
Poliittinen korrektius esitetään samanaikaisesti sekä vapautta uhkaava vaikutusvaltaisena liikkeenä että triviaalina puuhasteluna, joka voi kuluttaa kallisarvoisia resursseja turhaan. Käsite on vuosikymmeniä vanha. Vapaasti käännettynä poliittisessa korrektiudessa vältetään ilmauksia ja toimintaa, jotka marginalisoivat tai loukkaavat syrjittyjä tai heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevia ihmisryhmiä. Nykyään käsitettä kuitenkin käyttävät ja sen sisältöä määrittelevät pitkälti sen vastustajat.
Irina Herneaho 7.9.2020
