Luotatko lukemaasi?
Viikon teemapaketissa tutustutaan informaatiovaikuttamista käsittelevään tutkimukseen.
Niin median kuluttajan kuin tuottajan on oltava tarkkana ja kyettävä arvioimaan näkemänsä ja jakavansa sisällön todenperäisyyttä. Kuka sisältöä tuottaa, ketä ja mitä varten?
Valehtelu ajankohtaisena valtiollisena ilmiönä
Informaatiovaikuttaminen tahallista ja usein laajamittaista valehtelua ja faktojen hämärtämistä, jolla pyritään vaikuttamaan mielipideympäristön kautta päätöksentekoon. Siitä on muodostunut jokaisen suomalaisen sivistykseen liittyvä asia, sillä joudumme jatkuvasti punnitsemaan kohtaamaamme informaatiota ja sen arvoa todellisuuden kuvaajana. Teemu Häkkisen arvioima yleisteos avaa informaatiovaikuttamista ilmiönä ja varoittaa suistumasta välinpitämättömyyden, pelon, kyynisyyden tai passiivisuuden valtaan.
Teemu Häkkinen 9.5.2025
Journalistien brändi ja puolueettomuus
Journalistien puolueettomuus on ollut pitkään yksi ammattikunnan keskeisistä arvoista. Sillä viitataan pyrkimykseen esittää uutiset ja tapahtumat mahdollisimman objektiivisesti, ilman henkilökohtaisia mielipiteitä tai poliittisia kantoja. Nykyään puolueettomuuden ohella myös toimittajien henkilöbrändit ja näkyvyys ovat nousseet viestinnässä merkittävään rooliin. Kansalaisten kiinnostus kärkkäisiin ja näkyviin toimittajiin heijastaa laajempaa muutosta mediankulutuksessa. Monet ihmiset etsivät uutisia ja näkemyksiä, jotka vahvistavat heidän omia mielipiteitään ja maailmankuvaansa.
Elisa Kannasto ja Hanna Hietikko 28.1.2025
Journalistinen media informaatiovaikuttamisen edessä
Suomalaisella journalistisella medialla on vielä parannettavaa kyvyssä havaita, suodattaa ja torjua informaatiovaikuttamiseen kytkeytyvää viestintää, kirjoittaa Karel Kekkonen. Katalonian itsenäisyysliikkeen informaatiovaikuttaminen on saanut verrattain paljon kaikupohjaa suomalaisessa mediassa. Median tahattomaan informaatiovaikuttamiseen sortumiseen voi vaikuttaa niin tiedon puute ja maantieteellisesti pitkä etäisyys kuin myötätunto.
Karel Kekkonen 3.3.2025
