
Tutkitusti-teemapaketissa jatketaan somen ja yhteiskunnallisen vastuunkannon tiimoilla. Tällä viikolla siirretään ajatukset alustoista niiden käyttäjiin.
Someympäristö ja -kanavat muuttuvat, mutta samat aiheet puhuttavat vielä lähes vuosikymmenenkin jälkeen. Kulutatko sinä somesisältöä vastuullisesti?

Kommunikatiivisessa kapitalismissa kaikki on “contentia”
”Sitä mukaa kuin kommunikatiivinen kapitalismi on lisännyt viestinnän määrää, viestinnän demokraattinen merkitys on kuihtunut.”
Digitaalisen viestinnän muodot eivät enää nykytutkimuksessa näyttäydy ruohonjuuritason organisaatioina ja verkostoja luonnostaan palvelevina demokratiatyökaluina. Nykysomea kuvaavat kommunikatiivisen kapitalismin alustat, joiden äärimmilleen kiihtyneissä uutissykleissä kohut ja skandaalit seuraavat toisiaan jättämättä jälkeä poliittisiin valtasuhteisiin. Samalla itse viesti on vaarassa kadottaa kykynsä vaikuttaa sen vastaanottajaan ja synnyttää ajatuksenvaihtoa viestijöiden välille. Minkälaista viestintää meidän tulisi demokratian nimissä vaatia?
Timo Harjuniemi 14.6.2019

Politiikan järki somessa
”Tulkintojen moninaisuudesta ei kuitenkaan seuraa se, että ne olisivat tasa-arvoisia tai että kaikki olisi vain pelkkää mielipidettä. Tulkintojen välisistä hierarkioista voidaan ja tuleekin keskustella.”
Poliittisessa retoriikassa asioiden esittäminen parhain päin ja faktojen spinnaaminen itselle edulliseen muotoon on ollut olennaista jo antiikista lähtien. Tämä ilmiö vahvistuu somessa, kun samanmieliset jakavat itselleen mieluista sisältöä ja kommentoivat niitä toisten samanmielisten kesken. Viime kädessä eri versiot totuudesta ovat usein vain ideologisia eroja. Tulkintojen moninaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat tasa-arvoisia tai että kaikki olisi vain pelkkää mielipidettä. Tulkintojen välisistä hierarkioista voidaan ja tuleekin keskustella.
Paul-Erik Korvela 10.11.2016

Digitaalinen demokratia ja kritiikki
”Insinöörin kielellä: lapset ja vähän vanhemmatkin tulisi istuttaa kasvamaan digitaalisiin yhteisöihin, joiden tarkoitus on aidosti saada aikaan yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.”
Someaikakaudella digitalisaatio tekee vuorovaikutuksen laajan säätelyn mahdottomaksi. Myös kriittisyys on huonossa huudossa. Kritiikin huntuun verhoutuneena esiintyy nyt yksiulotteinen ja yksisilmäinen vastustaminen, samalla kun todellista kritiikkiä pidetään ikävänä ja sen esittäjää hankalana. Demokraattinen yhteiskunta on ongelmissa, jos kansalaiset eivät kykene tuntemaan poliittisen päätöksenteon monimutkaisia aiheita ja tekemään niitä koskevia valistuneita ratkaisuja.
Henrik Rydenfelt 13.9.2016