Kuvitellut, tiedetyt ja toivotut totuudet
Huhtikuun viimeisen lukupaketin aiheena on yhteiskunnallinen kuvittelukyky. Paketissa pureudutaan tapoihin, joilla tieto ja uskomukset kietoutuvat nyky-yhteiskunnassa yhteen. Voisiko salaliittoteoreetikoilta oppia jotain demokratiaa kannattelevasta poliittisesta mielikuvituksesta?
Salaliittoteoreetikot ja tiedon haltuunotto
Kun salaliittoteoreetikko herää niin sanotusti tiedostamaan yhteiskunnassa esiintyviä valheita ja manipulaatiota, luottamus perinteisesti luotettavina pidettyihin tiedonjakajiin ja -tuottajiin ei ole enää itsestään selvää. Manipulaation sekä taloudellisena ja symbolisena altavastaajana olemisen keskellä juuri tieto on sellainen pääomana, jota on mahdollista hallita ja ottaa haltuun. Uudenlaisten tietämisen tapojen keskiössä toimii “oman tutkimuksen” tekeminen, mikä korostaa yksilön vastuuta tiedon hankkimisesta ja prosessoinnista.
Riina-Julia Solman 21.12.2022
Miksi vastustamme tietoa?
Tietoresistenssi ei ole tyhmyyttä, vaan sillä on inhimilliseen olemiseen liittyviä syitä. Hieman kärjistäen, ihminen on laumaeläin, joka pitää yllä sosiaalista koheesiota, vaikka se joskus maksaisi ”totuuden”. Inhimillisinä olentoina olemme kiinni sekä sosiaalisissa verkostoissa että episteemisen kognition prosesseissa, jotka voivat myös johtaa harhaan. Kupiaisen artikkeli tarkastelee tapojamme arvioida tietoa ja varmentaa sen luotettavuutta.
Reijo Kupiainen 3.9.2021
Demokratia tarvitsee yhteiskunnallisia utopioita
Nykyaikaa leimaa utopioiden katoaminen tai ainakin köyhtyminen, eikä ole sattumaa, että mielenkiinto demokratiaa kohtaan on vähentynyt samaan aikaan. Demokraattisen politiikan mielekkyys edellyttää näkymiä paremmista tulevaisuuden yhteiskunnista. Demokratian tulkinta tiukasti päätöksenteko- ja hallintomallina sivuuttaa kysymykset yhteiskunnallisesta kuvittelukyvystä. Viime kädessä vain utopiat antavat mielen politiikalle.
Teppo Eskelinen ja Keijo Lakkala 8.9.2017
