Marraskuun alun merkeissä kolmas rahapaketti lienee paikallaan! Tällä kertaa aiheena on raha, kulutus ja eriarvoisuus. Millaisia myyttejä verotietojen fetisointi kannattelee? Onko eriarvoisuudella vaikutuksia empatiaan? Onko riippuvuus kapitalistisen järjestelmän oire?
”Rahaliikenteen merkityksen korostaminen mystifioi yhteiskunnallista todellisuutta. Iltapäivälehtien ideologisissa pilvilinnoissa hyvinvointipalvelujen tuotantoprosessi saa väistyä niiden rahoituksen tieltä. Valuutan virtuaalinen liike takaa yhteiskunnan huomisen kuin joskus muinoin uhrialttarilta valunut veri.”
Juuso Koposen teksti Antroblogissa 26.11.2018 tarkastelee verotietoja ja rahaa kapitalistisen yhteiskunnan fetisseinä.
”Kulttuurimme ohjaa tavoittelemaan rahaa vielä paljon sen jälkeenkin, kun sillä ei ole enää omaa hyvinvointiamme edistävä vaikutusta – ja myös silloin, kun tiedämme rahanahneudestamme aiheutuvan pahoinvointia muille olennoille. Voisimmeko kollektiivisesti suunnata palvonnan kohdetta jonkin muuhun kuin rahaan?”
Politiikasta -julkaisun Sami Keto kirjoittaa 2.6.2020 artikkelissa eriarvoisuuden yhteydestä empatiaan.
”Jotta kapitalismi toimisi, meidän täytyy haluta erilaisia esineitä, ihmisiä ja elämäntyylejä.”
Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan, kirjoittaa sosiologi Matilda Hellman Ilmiössä12.11.2018.
Tutkitusti -verkosto koostuu 21 yleistajuisesta tiedejulkaisusta.
Monitieteisessä Tutkitusti-sisältöpakettien sarjassa puhutaan syystalven 2021 aikana rahasta
