Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Olemme kaikki jonkun lapsia, äitejä tai isiä, bonussisaruksia, kumppaneita, serkkuja tai enoja. Vaikka emme olisi tekemisissä perheemme kanssa tai erityisen kiinnostuneita läheissuhteista, jokainen joutuu jossain vaiheessa elämäänsä pohtimaan omia läheissuhteitaan tai niiden puuttumista. Arkielämän lisäksi perhe- ja läheissuhteiden merkitys korostuu
Työnantajani, Helsingin yliopisto, päivitti viime vuonna strategiansa vuosille 2021–2030. Yksi yliopiston neljästä strategisesta valinnasta on seuraava: Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Nämä viisi sanaa kiteyttävät myös sen, miksi suhtaudun intohimolla yleistajuiseen tiedeviestintään. Me emme tee tutkimusta itseämme varten, vaan maailmaa varten. Tuo
Tiedejulkaisemisen kansainvälistyminen on nostanut englannin kielen valta-asemaan akateemisessa keskustelussa. Yhteinen kieli helpottaa ajatusten vaihtoa ja mahdollistaa tutkimukselle laajempaa näkyvyyttä. Tieteen yksikielistyminen on kuitenkin tuonut mukanaan myös haasteita. Englannin kielen valta-asema eriarvoistaa Vaikka englanti dominoi tällä hetkellä tiedejulkaisujen maailmaa, vilkkaita keskusteluja
Aloitin helmikuussa 2021 työni korkeakouluharjoittelijana sometuottajan roolissa Tutkitusti-hankkeessa. Silloin tiedeviestintä terminä ja merkityksiltään oli minulle vielä vierasta aluetta. Nyt, neljä kuukautta myöhemmin harjoitteluni lopulla, olen koonnut yhteen sen, miten itse tiedeviestintäkentän ja Tutkitusti-hankkeen koen. Tiedeviestintä ei ole yksisuuntaista ohjeiden tai
Kaikki varmasti tuntevat ”internetin alalaidan”, eli esimerkiksi uutisten kommenttiosaston yleisen sävyn. Netissä palautetta – vapaasti määriteltynä – annetaan melko varauksettomasti. Akateemisille tiedejulkaisuille, kuten perinteisille vertaisarvioiduille lehdille, tämä ei sinänsä ole kovin tuttua tai yleistä. Ennen nykyistä avoimen julkaisemisen trendiä tiedejulkaisut
AntroBlogin artikkelisisältö käy läpi antropologisen arvioinnin. Miten populaarin tiedemedian sisällön arviointi eroaa tieteellisestä vertaisarvioinnista ja ketkä sitä tekevät? AntroBlogin tavoite on tutkimukseen pohjaavan antropologisen tiedon suodattaminen mahdollisimman laajasti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon. Journalistisesta otteesta huolimatta pidämme tieteellistä uskottavuutta kunnia-asiana. Sen
Koronakeskustelua seuratessa olen havainnut, että ihmisten mielikuva tieteentekemisestä on melko idealistinen. Voin paljastaa, että tieteen tekeminen ei ole sen ihmeellisempää kuin sienestäminen. Kerron nyt, miksi. Sienet ovat kuin tiedonmuruja, joita harjaantunut silmä voi löytää metsän siimeksestä. Niiden löytämiseksi ei tarvitse
Koronakriisi on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää tutkittu tieto on toimiville yhteiskunnille. Kansalliskielillä ilmestyvät avoimet tiedejulkaisut tekevät huippututkimuksesta saavutettavaa. Yleistajuiset tiedejulkaisut yhdistävät tuoreen tutkimuksen saumattomasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sivistys ja tutkittu tieto on nostettu esiin myös Marinin hallitusohjelmassa. Juhlapuheista huolimatta tiedejulkaiseminen nojaa
Eräs sivuprojektini yliopistolla työskennellessä on ollut analysoida sitä taloustalkoohenkisyyttä, mikä asemoi yliopistolla toimivia, keskinäistä vuorovaikutusta, tietoa ja tutkijuutta samalla kun koulutuksesta on tullut merkittävä taloudellisten intressien ja kamppailujen kohde, investointi, vientituote, innovaatioratkaisu ja terveyskeskus, joka tuottaa terveitä ja itsevastuullisia uusia
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme ovat tukeneet viime vuosina Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
