DIALOGI Archives - TUTKITUSTI.

Tutkitusti-hanke korkeakouluharjoittelijan silmin

14.6.2021 kirjoittaja Eevi Laine

Aloitin helmikuussa 2021 työni korkeakouluharjoittelijana sometuottajan roolissa Tutkitusti-hankkeessa. Silloin tiedeviestintä terminä ja merkityksiltään oli minulle vielä vierasta aluetta. Nyt, neljä kuukautta myöhemmin harjoitteluni lopulla, olen koonnut yhteen sen, miten itse tiedeviestintäkentän ja Tutkitusti-hankkeen koen. Tiedeviestintä ei ole yksisuuntaista ohjeiden tai faktojen esittämistä. Erityisesti sosiaalisen median avulla se muuttuu kaksisuuntaiseksi vuoropuheluksi, joka läpivalaisee kaikkea, mitä yhteiskunnassamme … Lue lisää

Millaista on lukijapalaute yleistajuisessa tiedejulkaisussa?

24.5.2021 kirjoittaja Mikko Poutanen

Kaikki varmasti tuntevat ”internetin alalaidan”, eli esimerkiksi uutisten kommenttiosaston yleisen sävyn. Netissä palautetta – vapaasti määriteltynä – annetaan melko varauksettomasti. Akateemisille tiedejulkaisuille, kuten perinteisille vertaisarvioiduille lehdille, tämä ei sinänsä ole kovin tuttua tai yleistä. Ennen nykyistä avoimen julkaisemisen trendiä tiedejulkaisut puhuttelivat enimmäkseen vain rajattua yleisöä. Tiedejulkaisun ensisijainen yleisö on tiedeyhteisö, jonka kanssa dialogia käydään yleensä … Lue lisää

AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus

18.5.202116.3.2021 kirjoittaja Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto

AntroBlogin artikkelisisältö käy läpi antropologisen arvioinnin. Miten populaarin tiedemedian sisällön arviointi eroaa tieteellisestä vertaisarvioinnista ja ketkä sitä tekevät? AntroBlogin tavoite on tutkimukseen pohjaavan antropologisen tiedon suodattaminen mahdollisimman laajasti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon. Journalistisesta otteesta huolimatta pidämme tieteellistä uskottavuutta kunnia-asiana. Sen tasoa ylläpidetään artikkeleiden antropologisella arvionnilla. Tieteellinen vertaisarviointi on tieteellisissä julkaisuissa laajalti käytössä oleva metodi. Sen … Lue lisää

Kuin sieniä sateella: pari ajatusta tutkimuksen teosta

8.10.2020 kirjoittaja Tero Mielonen

Koronakeskustelua seuratessa olen havainnut, että ihmisten mielikuva tieteentekemisestä on melko idealistinen. Voin paljastaa, että tieteen tekeminen ei ole sen ihmeellisempää kuin sienestäminen. Kerron nyt, miksi. Sienet ovat kuin tiedonmuruja, joita harjaantunut silmä voi löytää metsän siimeksestä. Niiden löytämiseksi ei tarvitse olla poikkeuksellinen nero. Vaaditaan vain asiaan paneutumista, pitkäjänteisyyttä ja tuuria. Paljon tuuria. Sama juttu tieteessä: … Lue lisää

EPÄVARMASTI VARMUUDEN ASIALLA. Yleistajuisen tiedejulkaisemisen rahoitushaasteet.

15.6.202020.5.2020 kirjoittaja YTT Mikko Poutanen & Dos. Miia Halme-Tuomisaari

Koronakriisi on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää tutkittu tieto on toimiville yhteiskunnille. Kansalliskielillä ilmestyvät avoimet tiedejulkaisut tekevät huippututkimuksesta saavutettavaa. Yleistajuiset tiedejulkaisut yhdistävät tuoreen tutkimuksen saumattomasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sivistys ja tutkittu tieto on nostettu esiin myös Marinin hallitusohjelmassa. Juhlapuheista huolimatta tiedejulkaiseminen nojaa edelleen epävarmaan ja tempoilevaan rahoitukseen. Hallitusohjelmasta vetoapua? Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä arvoja sekä ihmisen … Lue lisää

Share121

TALOUSTALKOOHENKISYYDEN VIHELIÄISESSÄ KEHÄSSÄ

15.6.202030.4.2020 kirjoittaja Kristiina Brunila

Eräs sivuprojektini yliopistolla työskennellessä on ollut analysoida sitä taloustalkoohenkisyyttä, mikä asemoi yliopistolla toimivia, keskinäistä vuorovaikutusta, tietoa ja tutkijuutta samalla kun koulutuksesta on tullut merkittävä taloudellisten intressien ja kamppailujen kohde, investointi, vientituote, innovaatioratkaisu ja terveyskeskus, joka tuottaa terveitä ja itsevastuullisia uusia tulosyksiköitä. Taloustalkoohenkisyyteen houkuttelee managerialismi, joka näkyy esimerkiksi pyrkimyksenä akateemisen työn standardisointiin ja näennäiseen harmonisointiin, etukäteen … Lue lisää

Share113

Tuo yhteen 21 yleistajuista tiedejulkaisua