Monikielistä yhteiskunnallista vaikuttamista

Tiedejulkaisemisen kansainvälistyminen on nostanut englannin kielen valta-asemaan akateemisessa keskustelussa. Yhteinen kieli helpottaa ajatusten vaihtoa ja mahdollistaa tutkimukselle laajempaa näkyvyyttä. Tieteen yksikielistyminen on kuitenkin tuonut mukanaan myös haasteita. Englannin kielen valta-asema eriarvoistaa  Vaikka englanti dominoi tällä hetkellä tiedejulkaisujen maailmaa, vilkkaita keskusteluja käydään myös muilla kielillä. Vuonna 2017 julkaistiin yli 9 000 vertaisarvioitua ei-englanninkielistä tiedeartikkelia;  suurimmat kielialueet … Lue lisää

Tutkitusti-hanke korkeakouluharjoittelijan silmin

dialogi_blogi

Aloitin helmikuussa 2021 työni korkeakouluharjoittelijana sometuottajan roolissa Tutkitusti-hankkeessa. Silloin tiedeviestintä terminä ja merkityksiltään oli minulle vielä vierasta aluetta. Nyt, neljä kuukautta myöhemmin harjoitteluni lopulla, olen koonnut yhteen sen, miten itse tiedeviestintäkentän ja Tutkitusti-hankkeen koen. Tiedeviestintä ei ole yksisuuntaista ohjeiden tai faktojen esittämistä. Erityisesti sosiaalisen median avulla se muuttuu kaksisuuntaiseksi vuoropuheluksi, joka läpivalaisee kaikkea, mitä yhteiskunnassamme … Lue lisää

Millaista on lukijapalaute yleistajuisessa tiedejulkaisussa?

Kaikki varmasti tuntevat ”internetin alalaidan”, eli esimerkiksi uutisten kommenttiosaston yleisen sävyn. Netissä palautetta – vapaasti määriteltynä – annetaan melko varauksettomasti.  Akateemisille tiedejulkaisuille, kuten perinteisille vertaisarvioiduille lehdille, tämä ei sinänsä ole kovin tuttua tai yleistä. Ennen nykyistä avoimen julkaisemisen trendiä tiedejulkaisut puhuttelivat enimmäkseen vain rajattua yleisöä. Tiedejulkaisun ensisijainen yleisö on tiedeyhteisö, jonka kanssa dialogia käydään yleensä … Lue lisää

AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus

AntroBlogin artikkelisisältö käy läpi antropologisen arvioinnin. Miten populaarin tiedemedian sisällön arviointi eroaa tieteellisestä vertaisarvioinnista ja ketkä sitä tekevät? AntroBlogin tavoite on tutkimukseen pohjaavan antropologisen tiedon suodattaminen mahdollisimman laajasti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon. Journalistisesta otteesta huolimatta pidämme tieteellistä uskottavuutta kunnia-asiana. Sen tasoa ylläpidetään artikkeleiden antropologisella arvionnilla. Tieteellinen vertaisarviointi on tieteellisissä julkaisuissa laajalti käytössä oleva metodi. Sen … Lue lisää

Kuin sieniä sateella: pari ajatusta tutkimuksen teosta

Koronakeskustelua seuratessa olen havainnut, että ihmisten mielikuva tieteentekemisestä on melko idealistinen. Voin paljastaa, että tieteen tekeminen ei ole sen ihmeellisempää kuin sienestäminen. Kerron nyt, miksi. Sienet ovat kuin tiedonmuruja, joita harjaantunut silmä voi löytää metsän siimeksestä. Niiden löytämiseksi ei tarvitse olla poikkeuksellinen nero. Vaaditaan vain asiaan paneutumista, pitkäjänteisyyttä ja tuuria. Paljon tuuria. Sama juttu tieteessä: … Lue lisää

EPÄVARMASTI VARMUUDEN ASIALLA. Yleistajuisen tiedejulkaisemisen rahoitushaasteet.

Koronakriisi on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää tutkittu tieto on toimiville yhteiskunnille. Kansalliskielillä ilmestyvät avoimet tiedejulkaisut tekevät huippututkimuksesta saavutettavaa. Yleistajuiset tiedejulkaisut yhdistävät tuoreen tutkimuksen saumattomasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sivistys ja tutkittu tieto on nostettu esiin myös Marinin hallitusohjelmassa. Juhlapuheista huolimatta tiedejulkaiseminen nojaa edelleen epävarmaan ja tempoilevaan rahoitukseen. Hallitusohjelmasta vetoapua? Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä arvoja sekä ihmisen … Lue lisää