AntroBlogin sisällön tieteellinen uskottavuus

16.3.2021
dialogi_kuvitus9

AntroBlogin artikkelisisältö käy läpi antropologisen arvioinnin. Miten populaarin tiedemedian sisällön arviointi eroaa tieteellisestä vertaisarvioinnista ja ketkä sitä tekevät?

AntroBlogin tavoite on tutkimukseen pohjaavan antropologisen tiedon suodattaminen mahdollisimman laajasti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon. Journalistisesta otteesta huolimatta pidämme tieteellistä uskottavuutta kunnia-asiana. Sen tasoa ylläpidetään artikkeleiden antropologisella arvionnilla.

Tieteellinen vertaisarviointi on tieteellisissä julkaisuissa laajalti käytössä oleva metodi. Sen avulla pyritään varmistamaan julkaistavan sisällön tieteellisyys ja eettisyys. Tieteellinen vertaisarviointi viittaa tutkijayhteisössä tapahtuvaan itsearviointiin, jossa saman tutkimusaiheen parissa työskentelevät tutkijat vastaavat julkaistavan aineiston tieteellisestä integriteetistä. 

Miten AntroBlogin arviointi eroaa tiedejulkaisujen vertaisarvioinnista, ja millaisia haasteita siihen liittyy? Kysyimme aiheesta arviointia AntroBlogille tekeviltä VTT Marianna Keisalolta, FT Tuomas Järvenpäältä ja VTT, professori Timo Kalliselta.

AntroBlogin artikkelien arviointiprosessi

“Akateemisessa maailmassa tieteelliseksi vertaisarvioijaksi pyritään saamaan artikkelikäsikirjoituksen alan erityisasiantuntija. AntroBlogin tekstien teemat saattavat vaihdella Etelä-Amerikan muinaisten sivilisaatioiden arkeologisesta tutkimuksesta suomalaisten poliisikoirien koulutukseen. AntroBlogin ”seniorilukija” ei mitenkään voi olla kaikkien erityisalojen asiantuntija. Tässä mielessä arviointiprosessi on hyvin erilainen kuin tieteellinen vertaisarviointi”, toteaa Järvenpää.

Myös Kallinen painottaa vertaisarvioinnin ja AntroBlogin arvioinnin eroja. 

“AntroBlogissa arvioijat lukevat tutkimusta popularisoivia tekstejä, eivät itse tutkimusta. Pelkästään niiden pohjalta tutkimuksen tieteellistä pätevyyttä ei voi arvioida. Populaarit tekstit eivät sisällä sellaisia selontekoja metodeista ja lähteistä, että arvioija voisi muodostaa tutkimusprosessista järkevän kuvan ja siten arvioida kriittisesti itse tuloksia. 

Tutkimukset, joihin populaarit tekstit perustuvat, on jo kertaalleen arvioitu tieteellisin perustein. AntroBlogin arvioijat eivät myöskään ole riippumattomia ulkopuolisia arvioijia vaan osa toimitusta.“

Keisalo muistuttaa, että toisin kuin tieteellinen vertaisarviointi, AntroBlogille tehtävä arviointi ei ole anonyymiä. 

“Vertaisarvioinnissa voi lähestyä tekstiä vahvemmin omien tutkimuskäsitysten kautta, koska arvioidaan tutkimuksen sisältöä ja muotoa suhteessa tietyn aiheen tutkimukseen. Vertaisarvioinnissa keskeinen kysymys on, kannattaako tekstiä julkaista ollenkaan: mikä sen anti tutkimukselle on. AntroBlogissa tuodaan antropologista tietoa laajemmalle yleisölle, ja arvioinnin tarkoitus on varmistaa tekstin laatu antropologisesta näkökulmasta.”

Miten arviointi AntroBlogissa toimii

Millaisia asioita seniorit sitten pitävät silmällä? He kommentoivat kohtia, joissa teksti olisi hyvä juurruttaa teoriaan tai joissa käytetty teoria ei ole tarkoitukseen paras mahdollinen. He tarkastavat, että teksti on kyllin antropologinen eikä esitä perustelemattomia väitteitä tai virheellistä tietoa. 

Keisalo kertoo kiinnittävänsä huomiota antropologiseen uskottavuuteen ja tekstin selkeyteen. “Katson, onko väitteet esitelty ja perusteltu riittävästi ja onko teksti sellainen, että antropologiaa ennestään tuntematon lukija saa oikean kuvan. Kaikissa arvioimissani teksteissä mietin kahta asiaa: mitkä ovat genren tai julkaisupaikan vaatimukset, ja mihin kirjoittaja pyrkii näiden vaatimusten puitteissa?”

“AntroBlogissa vaatimuksiin kuuluu, että teksti tuo esiin antropologista näkökulmaa ja on yleistajuinen ja selkeä. Kirjoittajalla voi olla päämääränä vaikka esitellä jotain antropologista aihetta kattavasti eri puolilta, tehdä poliittinen kannanotto tai kertoa viihdyttävästi kokemuksistaan kentällä. Jos en ole aiheen erityisasiantuntija, voin eläytyä lukijaan joka myöskään ei tunne aihetta ja osoittaa, missä kohtaa teksti kaipaa selvennystä.”

Myös Järvenpää katsoo tekstejä yleisön näkökulmasta. “Koska en yleensä ole tekstin aihepiirin erikoisasiantuntija, kiinnitän huomiota yleiseen loogisuuteen ja tutkimukselliseen rakenteeseen: onko tekstin väitteitä perusteltu ja käykö ilmi, mihin lähteeseen tai päättelyyn ne perustuvat. Yritän myös kiinnittää huomiota siihen, että teksti on luettavaa ja yleistajuista. Tarkistan esimerkiksi, että kirjoittajan oman alan erikoistermit on avattu yleistajuisiksi. Nämä eri alojen erikoistermit ovat usein myös minulle tuntemattomia.”

Kallisen mukaan tekstien antropologisuuden arviointi on tärkeää. “AntroBlogin arviointityössä punnitaan, millaisia yleisen tason väitteitä melko spesifin rajattuun aiheeseen liittyvän tutkimuksen pohjalta voi tehdä. Vaihtoehtoisesti kirjoittaja pyritään ohjaamaan miettimään tutkimuksensa tuloksia sellaiselta kannalta, jota hän ei tekstin perusteella näytä tulleen ajatelleeksi. Muilta tieteenaloilta tulevien tekstien kohdalla on arvioitava, missä määrin ne ovat mielenkiintoisia antropologiselta kannalta.”

Keisalo kertoo joidenkin tekstien olevan hankalia kommentoitavia. “Haastavinta työ on silloin, jos teksti on vielä sekavassa vaiheessa, jos pointtia ei löydy tai jos esitetään antropologisesti kyseenalaisia väitteitä. Tällaisia ovat esim. voimakkaat yleistykset, jotka tuntuvat nousevan ääneen lausumattomista taustanäkemyksistä. Haastavaa on myös miettiä, miten antaa rakentavia kommentteja lannistamatta kirjoittajaa.“

Järvenpää on sisällyttänyt arviointityön osaksi työnkuvaansa yliopisto-opettajana. 

“Olen ajatellut, että AntroBlogissa toimiminen kuuluu suoraan osaksi työni toimenkuvaa. Työsopimuksen yhteydessä laadittavassa työsuunnitelmassa voi sijoittaa työaikaa kohtaan ”asiantuntijatehtävät ja yhteiskunnallinen toiminta”, johon kuuluvat tehtävät esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa. AntroBlogissa toimiminen on yksi mukavimmista työtehtävistäni ja mielekäs tapa toteuttaa yliopisto-opettajan yhteiskunnallista toimintaa.”

Pidempi versio tästä kolumnista on julkaistu AntroBlogissa 14.3.2019. 

Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto

Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto

Ninnu Koskenalho ja Saara Toukolehto ovat toimineet AntroBlogin vetäjien rooleissa julkaisun alusta saakka. Saara viimeistelee parhaillaan väitöskirjaa Groningenin yliopistossa ja Ninnu työskentelee muun muassa Tutkitusti-hankkeen parissa.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: info@allegralabhki.fi