Työnantajani, Helsingin yliopisto, päivitti viime vuonna strategiansa vuosille 2021–2030. Yksi yliopiston neljästä strategisesta valinnasta on seuraava:
Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille.
Nämä viisi sanaa kiteyttävät myös sen, miksi suhtaudun intohimolla yleistajuiseen tiedeviestintään. Me emme tee tutkimusta itseämme varten, vaan maailmaa varten. Tuo maailma on akateeminen: uutta tutkimusta tarvitaan viemään tieteellistä keskustelua eteenpäin. Tuo maailma on myös poliittinen ja taloudellinen: tutkittua tietoa tarvitaan poliittisten päätösten tueksi ja innovaatioiden pohjaksi, maailman suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Näiden lisäksi tutkittua tietoa tarvitaan, jotta tunnemme menneisyytemme, ymmärrämme omaa toimintaamme, ja osaamme kurkottaa kohti parempaa tulevaisuutta. Se on sivistyksen perusta.
Tiede ja tutkimustulokset eivät voi jäädä pienen porukan omaisuudeksi. Ne kuuluvat kaikille.
Tämä ajatus on myös Katsomukset-tiedejulkaisun taustalla. Haluamme tarjota tutkittua tietoa yleistajuisessa muodossa, avoimesti verkossa. Katsomukset avattiin tammikuussa 2018 ja olen toiminut yhtenä sen kolmesta päätoimittajasta alusta alkaen.
Kielellä on väliä
Tutkimuksen kieli ei helpolla avaudu henkilölle, joka ei sen aihepiiriä tunne. Tämä on perimmäinen syy sille, miksi tieteen yleistajuistamista tarvitaan. Ellei tutkimustuloksia avata yleiskieliseen muotoon, jäävät ne vain akateemisen maailman piiriin. Yleistajuistaminen tuo mukanaan myös tiivistämisen, joka on sekin tärkeää. Hyvin kirjoitetusta blogitekstistä, napakasta alustuksesta tai informatiivisesta twiitti-ketjusta lukija saa tietää kyseiseen aiheeseen liittyvät pääasiat. Samalla saattaa syttyä kiinnostus lukea aiheesta lisää.
Katsomuksissa olemme halunneet huomioida paitsi yleiskielisyyden, niin myös Suomen kaksikielisyyden. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen aloimme julkaista kerran kuukaudessa blogitekstin ruotsiksi. Samalla saimme Katsomusten tekijäjoukkoon mukaan uskontotieteelliseen tutkimukseen keskittyvän Donner-instituutin. Pyrimme siihen, että tekstimme ovat niin selkeitä ja ymmärrettäviä, että suomenruotsalainen pystyy lukemaan suomenkieliset tekstimme, ja toisaalta ne lukijamme, joiden äidinkieli on suomi, eivät jätä lukematta ruotsinkielisiä tekstejämme.
Yleistajuistaminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Suomessa jopa yli 10 % asukkaista tarvitsee selkokieltä ymmärtääkseen kunnolla lukemaansa tai kuulemaansa. Tässä on haastetta yleistajuisille tiedejulkaisuille. Mikäli otamme vakavasti sen, että tiede kuuluu kaikille, olisiko tarpeen siirtyä selkokieliseen julkaisuun? Tai vaihtoehtoisesti tuottaa julkaisuista myös selkokielinen versio? Tässä törmätään nopeasti resurssikysymyksiin, mutta palataan niihin hieman myöhemmin.
Sanojalla on väliä
Verkko on pullollaan tietoa, mielipiteitä, oletuksia ja pahimmillaan solvauksia. Medialukutaidosta on tullut entistä tärkeämpi kansalaistaito. Tiedon etsijän on osattava arvioida, mikä kaikki tieto on luotettavaa. Tutkijan tehtäväksi voi puolestaan ajatella luotettavan tiedon tuottamisen. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Mikael Nikun noudattama ohje on yksinkertaisen oivaltava: ”viesti rohkeasti aiheista, joista sinulla on kohtuullinen käsitys — muuten sen tekee joku, jolla ei ole.”
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yliopiston kolmas tehtävä opetuksen ja tutkimuksen lisäksi, ja siten se kuuluu myös tutkijan työnkuvaan. Olisikin tärkeää, että jokainen tutkija löytäisi itselleen sopivan tavan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tutkimuksensa yleistajuistamiseen. Yhdelle sopii blogikirjoitus silloin tällöin, toinen haluaa keskustella päivittäin Twitterissä, kolmas käy luennoimassa yleisötilaisuuksissa.
Katsomuksissa olemme keskittyneet etenkin blogitekstien julkaisemiseen, mutta toimimme myös sosiaalisessa mediassa ja järjestämme tapahtumia. Tutkijat ovat ottaneet Katsomukset hyvin vastaan, ja vain harvoin saamme kieltävän vastauksen, kun lähestymme tutkijaa kirjoituspyynnöllä. Uskonnoista ja katsomuksista on verkossa paljon epämääräistä sisältöä ja pidämme tärkeänä tarjota sellaisen yleistajuisen julkaisun, jonka sisältöihin voivat luottaa niin toiset tutkijat, opettajat, toimittajat kuin kaikki muutkin. Haluamme osaltamme huolehtia siitä, että verkossa on kaikkien saatavilla asiallista, tutkimusperusteista tietoa uskonnoista ja katsomuksista.
Arvostuksella on väliä
Yleistajuista tiedejulkaisemista tehdään paljolti ns. rakkaudesta alaan. Työstä ei tyypillisesti saa palkkaa tai palkkiota ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että rahaa niiden maksamiseen ei ole. Lisäksi tutkijoiden keskusteluissa pohditaan aina ajoittain sitä, että yleistajuiseen tiedeviestintään panostaminen ei vaikuta olevan mikään erityinen meriitti urapolulla etenemistä ajatellen. Ehkä rajallista aikaa olisi parempi käyttää vain tiedejulkaisujen kirjoittamiseen?
Tutkitusti-hankkeen Koneen Säätiöltä loppuvuodesta 2020 saama rahoitus on yksi tärkeä askel eteenpäin pyrkimyksissä nostaa yleistajuisten tiedejulkaisujen asemaa. Rahoituksen turvin Katsomuksilla ja muilla hankkeessa mukana olevilla julkaisuilla on oikeita resursseja kouluttautumiseen, sivustojen tekniseen ja visuaaliseen kehittämiseen, sekä markkinointiin.
Yleistajuisten tiedejulkaisujen aseman vahvistuminen vaatii kuitenkin vielä panostuksia monilta tahoilta. Se vaatii rahoitusmahdollisuuksien paranemista, mutta se vaatii myös julkaisujen merkityksen avaamista entistä paremmin. Tutkitusti-hanke, ja Katsomukset sen osana, työskentelee yleistajuisten tiedejulkaisujen tunnettuuden ja arvostuksen puolesta. Tällä asialla olemme mukana myös tulevan tammikuun Educa-messuilla , missä järjestämme keskustelutilaisuuden yleistajuisten tiedejulkaisujen annista opettajille. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
