SOSIOLOGINEN MIELIKUVITUS VALOTTAA PERHESUHTEIDEN YHTEISKUNTATIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TAVOITETTA

7.12.2021
dialogi_kuvitus

Olemme kaikki jonkun lapsia, äitejä tai isiä, bonussisaruksia, kumppaneita, serkkuja tai enoja. Vaikka emme olisi tekemisissä perheemme kanssa tai erityisen kiinnostuneita läheissuhteista, jokainen joutuu jossain vaiheessa elämäänsä pohtimaan omia läheissuhteitaan tai niiden puuttumista. 

Arkielämän lisäksi perhe- ja läheissuhteiden merkitys korostuu esimerkiksi joulun ja muiden juhlapyhien vietossa, ikääntyneen vanhemman tarvitessa apua tai vakavan sairauden osuessa omalle tai läheisen kohdalle. Julkisessa keskustelussa käsitellään perhepolitiikkaa ja ihmissuhteisiin liittyviä ilmiöitä, mediassa ruoditaan julkkisten parisuhteita ja eroja. Perhe- ja läheissuhteet ovat aina ajankohtainen aihe. 

Perheeseen liittyviä ilmiöitä tutkivat yhteiskuntatieteilijät saavat usein arkikeskusteluissa kuulla tarinoita ja pohdintoja ihmisten omista läheissuhteista ja niissä tapahtuvista siirtymistä, katkoksista ja muutoksista. Jokainen on toki oman elämänkokemuksensa asiantuntija – mihin siis tarvitaan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta läheissuhteista?

Perhe- ja läheissuhteet yhteiskunnallisina kysymyksinä

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on kiinnostunut ihmisten elämään liittyvistä ilmiöistä. Toisin kuin julkisessa keskustelusta ja aikakauslehtien sivuilla, yhteiskuntatieteessä ei kuitenkaan tarkastella ainoastaan yksilöiden kokemuksia. 

Perhe- ja läheissuhteiden tutkimista voi pohtia C.Wright Millsin vuonna 1959 julkaistun sosiologian klassikkoteoksen Sosiologinen mielikuvitus valossa. Millsin teos avaa osuvasti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tehtävää ja tavoitetta. Keskeistä on jo tutkimusongelmaa määriteltäessä asettaa yksilöiden ongelmat ja kokemukset laajempaan yhteyteen, ja tarkastella niitä yhteiskunnan rakenteiden valossa. Tämä vaatii Millsin ajattelun mukaan sosiologista mielikuvitusta. Millsin teoksen ydinsanoma sosiologisesta mielikuvituksesta voidaan kiteyttää kyvyksi ymmärtää ja sanoittaa arkisten kokemusten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden välistä suhdetta.  

Sosiologisen mielikuvituksen tarve konkretisoituu erityisen hyvin tutkittaessa tavanomaisia, lähes kaikkien arkeen tai elämänkulkuun kiinnittyviä ilmiöitä, kuten ystävyyttä, perhearkea, perheellistymistä, lapsettomuutta tai vanhemmuutta. Esimerkiksi parisuhteen päättymistä pidetään arkikeskusteluissa ja median erotarinoissa ensisijaisesti ihmisten yksityiselämän piiriin kuuluvana asiana ja eroavien puolisoiden yksityisenä ratkaisuna. Näkökulma tarkentuu usein pariskunnan keskinäiseen suhteeseen ja sen kariutumiseen. Yhteiskuntatieteellisen analyysiin avulla voidaan kuitenkin osoittaa, että erot ovat yhteiskunnallinen kysymys, joka kuvastaa kullekin aikakaudelle ominaista tapaa ymmärtää nimenomaan perhettä ja perheen tehtäviä yhteiskunnassa. 

Sosiologinen mielikuvitus avaa näkökulman yksilöllisten kokemusten ja yhteiskunnan rakenteiden suhteeseen 

Millsin kirjassaan esittämää jäsennystä mukaillen perhe- ja läheissuhteiden tutkimuksen ongelmanasettelussa ihmisten yksityiset vaikeudet ja tapahtumaympäristö liitetään samaan kokonaisuuteen kuuluvaksi. Tapahtumaympäristö puolestaan kytkeytyy elimellisesti osaksi yhteiskunnan laajempia ja historian aikana muotoutuneita rakenteita. Näin tutkijat pääsevät tarkastelemaan esimerkiksi yksilöiden erotarinoiden ja kokemusten lisäksi avioeroa koskevan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ymmärryksen muotoutumista.

Millsin mukaan yhteiskuntatieteilijän tehtävänä on osoittaa henkilökohtaisten ongelmien yhteiskuntatieteellinen ja rakenteellinen perusta. Näin yksilöiden kohtaamista vastoinkäymisistä voidaan tehdä julkisia kysymyksiä ja nostaa niitä myös poliittiseen keskusteluun. Tutkimuksen avulla voidaan esimerkiksi havainnollistaa, miten erot on huomioitava perhetyön ammattilaisten toiminnassa, sosiaaliturvassa, perhesuhteiden oikeudellisessa sääntelyssä tai heikompien suojelussa.

Perheyhteiskunta-tiedemedian keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä perhe- ja läheissuhteista yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta yleistajuisella tavalla. Se valottaa läheissuhteisiin liittyviä ilmiöitä siis eri suunnasta kuin julkinen keskustelu, jossa usein korostuvat yksilölliset näkökulmat. Sosiologista mielikuvitusta käyttäen ihmisten perhe- ja läheissuhteisiin liittyvistä yksityisistä huolista tehdään julkisia kysymyksiä, ja toisaalta taas julkisista kysymyksistä yksilöille merkityksellisiä. Tätä kahteen suuntaan kurottavaa ajattelua Mills kutsuu sosiologiseksi mielikuvitukseksi.  

Ella Sihvonen & Aino Luotonen

Ella Sihvonen & Aino Luotonen

Ella Sihvonen (VTT) on erikoistutkijan Kelan tutkimusyksikössä ja Perheyhteiskunta-tiedemedian perustajajäsen ja toimii tällä hetkellä sen päätoimittajana. Hän on tutkinut muun muassa vanhemmuuden tukemista, lapsen vuoroasumista molempien vanhempien luona ja perhekäsitteitä sosiaaliturvalainsäädännössä. Aino Luotonen (VTM) on sosiologi ja valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa nuorten aikuisten perhe-, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista. Hän on ollut perustamassa Perheyhteiskunta-tiedemediaa ja on sen toimituskunnan jäsen.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: info@allegralabhki.fi