Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Tiedeviestinnän on tarkoitus olla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, saavutettavaa ja ihmisiä lähellä. Onko lähinnä Twitteriin keskittyvä ja usein tutkijoiden vapaaehtoisuuteen nojaava tiedeviestintä tätä? Tässä tekstissä pohdin, miten tiedeviestintää voisi kehittää lisäämällä lämpöä, rohkeutta ja resursseja. Tutkitusti-hankkeen tiedeviestintäharjoittelun aikana olen tutustunut eri sosiaalisen
Keväällä 2020 Tutkitusti-hankkeen Dialogissa pohdittiin, saataisiinko Marinin hallituksen hallitusohjelmasta vetoapua kotimaisen yleistajuisen tiedeviestinnän krooniseen resurssipulaan. Vetoapua resurssipulaan ei saatu, vaikka OKM painottaa yliopistojen kolmatta tehtävää, korkeakoulutettujen määrän nostoa sekä merkittäviä satsauksia tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan kasvattamiseen. Tammikuussa 2023 tiede- ja
Tieteen yleistajuistaminen vastaa siihen keskeiseen haasteeseen, että suomalainen tiedeyhteisö viestii (suomeksi) työstään kiinnostuneille. Yleistajuinen tutkimus tukee niin koulutusta kuin opetustakin, kun monimutkaisista tutkimusaiheista keskustelu ei edellytä lukijalta syvällistä asiantuntijuutta. Tutkijoiden kouluvierailutkin ovat jo arkipäivää. Yleistajuinen suomalainen tiedejulkaiseminen onkin kysyntäänsä nähden
Miten tiede on osallistunut kolonialistisen maailmankuvan rakentamiseen? Entä miten nykytiede pyrkii ottamaan huomioon sen kolonialistisen historian? Tiede- ja kolonialismi -teemapaketissa perehdytään antropologian ja arkeologian kolonialistiseen historiaan, sekä tarkastellaan kyseisten tieteenalojen tapoja huomioda kivulias historia nykyisin. Hybriksen artikkelissa tutustutaan taas dekoloniaaliseen
Yhteiskunta ja valta -teemajakson aiheena on tällä viikolla länsimaisen tieteen synkkä piste rodunjalostusoppi. 1800-luvun lopun Englannissa kehitetty eugeniikka eli rodunjalostusoppi perustui virheelliseen käsitykseen älyllisten ominaisuuksien periytymisestä ja ihmisrotujen olemassaolosta. Ideologia tuotti eriarvoistavia hierarkioita ihmisryhmien välille ja edisti siten esimerkiksi kolonialismin tavoitteita.
Mitä on sosiaalinen kipu? Onko toivo vai toivottomuus totuudenmukaisempi asenne maailmaa kohtaan? Miten rotuhygienian aikakausi kytkeytyy mielenterveyteen? Syksyn toisen teemapaketin aiheena on eri tieteenalojen, tässä tapauksessa sosiologian, antropologian sekä filosofian ja teologian, lähestyminen mielenterveyteen. AntroBlogi Sielun ulottuvuuksia eri aikakausina ”Ainutkertaisuuden