Tuo yhteen 17 yleistajuista tiedejulkaisua

Miten tieteen ja tutkimuksen yleistajuistaminen toimii?

18.1.2023
Abstract geometric pattern

Tieteen yleistajuistaminen vastaa siihen keskeiseen haasteeseen, että suomalainen tiedeyhteisö viestii (suomeksi) työstään kiinnostuneille. Yleistajuinen tutkimus tukee niin koulutusta kuin opetustakin, kun monimutkaisista tutkimusaiheista keskustelu ei edellytä lukijalta syvällistä asiantuntijuutta. Tutkijoiden kouluvierailutkin ovat jo arkipäivää.

Yleistajuinen suomalainen tiedejulkaiseminen onkin kysyntäänsä nähden siitä mielenkiintoisessa tilanteessa, että toimintaamme yhtäältä arvostetaan paljon mutta toisaalta kovin vähän. Tutkijoihin yhdistetään mielikuvatasolla yhä ajatuksia arkielämästä vieraantuneina älykköinä, jotka kirjoittavat tarpeettoman vaikeasti jostakin yhtä lailla arjesta erkaantuneesta tutkimusaiheesta.

Toisinaan toimittajienkin mielestä tutkijoiden näkökulmia täytyy oikoa ja tehdä tutkimuksesta kiinnostavaa laajemmalle yleisölle. Toisaalta moni tutkija saattaa kokea, että esimerkiksi annettuaan sitaattinsa artikkeliin, artikkelin otsikko voi silti muuttua toimituksellisena päätöksenä siten, että se kehystää koko keskustelun uudelleen.

Yleistajuisissa tiedejulkaisuissa emme halua lietsoa vastakkainasettelua journalismin ja tieteen välillä vaan näemme, että molemmilla on roolinsa.

Tutkijalähtöinen julkaisugenre

Ennen yleistajuisia tiedejulkaisuja omaa tutkimusta tai asiantuntemusta tuotiin tyypillisesti esiin tutkimuksen ulkopuolella lyhyissä, journalistiseen muotoon muokatuissa esiintymisissä, jolloin on täytynyt mukautua journalistiseen tiedonintressiin. Yleistajuinen tiedejulkaisu tuottaa analyysia suoraan tutkijoilta tiedeyhteisön itsensä toimittamana. Tutkijat osaavat toimitusprosessissa kommunikoida keskenään työstään joutumatta tekemään merkittäviä kompromisseja sisällön suhteen. Tutkimusta yleistajuistavat verkkolehdet ovat toimitusprosesseiltaan tutkimus- ja usein myös tutkijalähtöisiä.

Marraskuun 2022 alussa ekonomisti Sanna Kurronen pohti HS-Vision artikkelissa, että ”yliopistojen kyky markkinoida tutkimuslöydöksiä medialle on lisäksi varsin rajallinen. Toisaalta toimittajat todennäköisesti tarvitsisivat usein yleiskielistettyjä tiivistelmiä tutkimusartikkeleista.”

Kurronen jatkoi: ”Jos tutkijan annetaan itse kirjoittaa juttu, se vähentää myös riskiä muotoilujen luovuttamisesta toimittajan kynälle. Tutkijan näkökulmasta toimittajalle puhumisessa voi olla nimittäin lähinnä hävittävää. … Toimittajan kanssa kommunikoimiseen menee kuitenkin aikaa ja voi tulla korjauksia vaativia väärinkäsityksiä.”

Kurrosen kommentteihin tiivistyy yleistajuisen tiedejulkaisun keskeisin syy olemassaoloon: vaikka tutkijalähtöisessä yleistajuisessa tiedeviestinnässäkin tekstiä hiotaan, muokataan ja toimitetaan, lähtökohta on tieteellistä tiedonintressiä edistävä.

Päätoimittamani Politiikasta-lehden tapauksessa ylipäätään lehden perustamisen tutkijalähtöisyys havainnollisti, kuinka motivoituneita tutkijat olivat kuluttamaan tutkijan kallisarvoisinta ja rajallista resurssia eli aikaa: kun aikaa on rajallisesti, sitä haluaa ymmärrettävästi käyttää ensisijaisesti omilla ehdoillaan. Toisaalta ainakin tämä vastaava päätoimittaja tunsi piston sydämessään: Politiikasta-lehden kymmenvuotisen uran  jälkeenkin yleistajuistavien tiedejulkaisujen tunnetuksi tekemisessä on vielä selvästi paljon työtä.

Yleistajuistavissa verkkolehdissä haluttiin vastata aitoon mielenkiintoon tiedettä ja tutkimusta kohtaan. 2010-luvulta lähtien monella muullakin tieteenalalla on perustettu yleistajuinen verkkomedia, joka niin ikään pyrkii tuomaan tutkimusta helpommin saavutettavaksi ja lähestyttäväksi. Voidaan puhua tiedeyhteisön omaehtoisesta halusta monipuolistaa julkista keskustelua tarjoamalla entistä laajempia näkökulmia ja useampia asiantuntijoita. Monet julkaisut ovat myös liittyneet yhteistoimintaan, josta on syntynyt yleistajuisia tiedeviestintäjulkaisuja yhteen kokoava ja niistä viestivä Tutkitusti-hanke, jonka sivuilta tätä puheenvuoroa luet.

Kokemuksesta tiedän, että monelle etenkin nuorelle tutkijalle Politiikasta-lehteen kirjoittaminen on ensimmäinen kerta, kun he tavoittavat laajempaa yleisöä omakohtaisilla analyyseillaan ja kun heillä on mahdollisuus tuoda asiantuntijuuttaan esiin omista lähtökohdistaan. Näin yleistajuinen tiedejulkaiseminen tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden, jota ei aiemmin ollut, ja tukee yhteiskunnallisen keskustelun moninaisuutta.

Tutkijoiden ammattitaidon puolesta

Kesän 2022 aikana julkisuuteen nousi terävää keskustelua toimittaja Maria Petterssonin suurelle yleisölle suunnatusta tietokirjasta Suomen historian jännät naiset: Selvänäkijöitä, sotilaita, huijareita ja horrossaarnaajia (2022). Erityisen paljon keskusteltiin siitä, voitiinko katsoa, että kirja käytännössä vain tuotti uudelleen (ts. plagioi) jo olemassa olevaa tutkimusta, mutta perustellen lähestymistapansa historiallisen tutkimuksen yleistajuistamisella.

Tapaus antoi melko ongelmallisen vaikutelman historiantutkimuksesta, jonka tuloksia lähtökohtaisesti täytyisi muiden kuin tutkijoiden toimesta muokata laajoja yleisöjä puhuttelevaksi. Vaikka laajempien yleisöjen tavoittelu ja tiedon välittäminen itsessään on ymmärrettävää ja kannatettavaa, tämä ei saa tapahtua tutkijoiden ammattitaidon ja työpanoksen puutteellisella huomioinnilla. Tälle taas perusteluna oli yleistajuisten tietokirjojen kevyempi viittaus- ja lähteistyskäytäntö.

Erityisen ongelmallinen tapaus on siksikin, että kirjoittaja on monissa osin vain koostanut minimaalisin muutoksin tutkijoiden ääntä kaupalliseen julkaisuun. On ihan ymmärrettävää, että esimerkiksi edellä mainitun kilpaillun tutkimusrahoituksen kanssa kamppaileva tutkija kokee työnsä tulleen hyväksikäytetyksi, tuli sitten mainituksi tai ei, jos kaupallisena tuotteena julkaistun kirjan kannessa on vain toimittajan nimi.

Tutkijalähtöinen yleistajuinen tiedejulkaiseminen on se julkaisugenre, joka pyrkii tässä välissä toimimaan juuri tutkijayhteisön ehdoilla ja oleellisesti epäkaupallisena toimijana, tieteen ja tutkimuksen roolia julkishyödykkeenä kunnioittaen. Toiminnassamme on varmasti vielä parannettavaa, kuten edellä mainituista Kurrosen kommenteista huomaamme, mutta pääosin vapaaehtoisvoimin toimivalla julkaisualustalla resurssit ovat rajatut.

Mikko Poutanen

Mikko Poutanen

YTT Mikko Poutanen on tutkijatohtori Suomen Akatemian tutkimusprojektissa sekä yhteiskuntatieteitä ja tutkimusta yleistajuistavan Politiikasta-lehden vastaava päätoimittaja. Politiikasta-lehteä julkaisee tieteellinen seura Valtiotieteellinen yhdistys.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: info@allegralabhki.fi

Logo Tutkitusti