Tuo yhteen 17 yleistajuista tiedejulkaisua

Eugeniikka ja yhteiskunnallinen kontrolli

Stethoscope

Yhteiskunta ja valta -teemajakson aiheena on tällä viikolla länsimaisen tieteen synkkä piste rodunjalostusoppi. 1800-luvun lopun Englannissa kehitetty eugeniikka eli rodunjalostusoppi perustui virheelliseen käsitykseen älyllisten ominaisuuksien periytymisestä ja ihmisrotujen olemassaolosta. Ideologia tuotti eriarvoistavia hierarkioita ihmisryhmien välille ja edisti siten esimerkiksi kolonialismin tavoitteita. Myös monet modernimmat käsitykset rasismista ja sen torjumisesta ovat yhteydessä taannoiseen rodunjalostusoppiin.

Kalmistopiiri

Charles Darwinin vaikutus rodunjalostusopin syntyyn

”Eugeniikka on synkkä osa länsimaista tieteenhistoriaa. Tieto siitä auttaa kuitenkin alleviivaamaan yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon tärkeyttä myös nykyajassa.”

Vaikka biologisiin ominaisuuksiin perustuvia rotuja ei ole olemassa, käsitys roduista on säilynyt pitkään muun muassa antropologiassa eläneen harhakäsityksen myötä. Charles Darwinin evoluutioteorian innoittamana ihmisyhteisöjen eriarvoisuutta korostavat ideologiat kasvoivat lopulta 1900-luvun alkuun mennessä omaksi tieteenalakseen: eugeniikaksi. Eugeniikka edisti niin kolonialististen valtioiden kuin yläluokkien tarkoitusperiä.

Nina Maaranen 12.2.2020

Hybris

Kansanruumiin jalostaminen yhteiskunnallisen kontrollin muotona

”Rotuhygieeninen lainsäädäntö edusti äärimmäistä kontrollin muotoa, jossa valtiovalta riisui biologisesti arvottomiksi nähdyiltä yksilöiltä heidän ihmisoikeutensa.”

Niko Talpio kuvaa tekstissä tarkasti rotuhygieniaan pohjaavaa politiikkaa ja lainsäädäntöä Suomessa vuosina  1929-1970. Rotuhygienian periaate perustui ajatukselle biologisesti ihanteellisesta kansasta, jolla oikeutettiin valtion puuttuminen yksilöiden lisääntymiseen.

Niko Talpio 2019

Liikkeessä yli rajojen

Rasismista

”Rasismin määrittely rodullisten, biologisten ennakkoluulojen kautta on historiallisesti katsottuna harhaanjohtavaa. Sosiaalidarvinismille ja siten rasismille oli aina keskeistä kulttuuristen tekijöiden huomioon ottaminen.”

Jarmila Rajas analysoi tekstissä rasismin historiallista määritelmää, joka pohjautuu rotuhygieniseen käsitykseen eri ihmisrotujen hierarkiasta. Rajas avaa lisäksi kulttuurievolutionismin kytkeytymistä rasismiin ennen ja nyt: myös kulttuurisia piirteitä on liitetty rodulliseen huonommuuteen tai paremmuuteen. Esiin nousevat myös konkreettiset seuraukset edellä mainittujen näkemysten toimiessa politiikan perustana. 

Jarmila Rajas 15.12.2010

Tutkitusti-verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta.