Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
BY: ALUSTA & HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA BY: Photo by Kai Oberhäuser on Unsplash Perjantaina 23. marraskuuta vietetään jälleen Älä osta mitään -päivää, jolloin tarkoituksena on kuluttamisen sijaan keskittyä pohtimaan, miten jokapäiväiset valintamme vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Myös kuluttamisen motiiveja on tarpeellista punnita:
BY: PYHIINVAELLUKSIA, ANTROBLOGI BY: William Blake, Jacob’s Ladder (rajattu). Lähde: Wikimedia Commons. (CC0 Public Domain) Mitä loppusyksyn pimeällä yötaivaalla näkyykään? Vastaus voi vaihdella, sillä me ihmiset koemme todellisuuden jokainen hieman eri tavalla. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se paikka ja aika, johon
Tämänkertainen kirjanostomme on perinpohjainen katsaus vuosiin 1867-1868, jolloin Suomessa halla vei viljasadon. Seurauksena oli nälänhätä ja kansallinen tragedia, jonka seurauksena lähes kymmenesosa suomalaisista menehtyi. “Nälkävuodet 1867 – 1868” Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 olivat läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi. Vuonna 1867
BY: CUPORE, REFORMAATION RAJAPINNOILLA BY: Kuva: pxhere.com (Lisenssi CC0 Public Domain) 1500-luvulla mieheys ei vielä ollut kriisissä, ainakin jos Martin Lutherilta oli kysyminen. Hänen mielestään mies oli kuin säteilevä aurinko, ja naiselle lankesi reformaattorin ajattelussa vastavuoroisesti vähäisempi kuun osa. Miehille
BY: Kertomuksen vaarat, Alusta, Ilmiö BY: Photo by Steve Sawusch on Unsplash Valoon ja valaistukseen liittyvät sanat herättävät runsaasti mielleyhtymiä. Mitä tarkoitamme, kun puhumme ihmisluonnon pimeästä puolesta? Valotonta talvea on pidetty osatekijänä suomalaisen päihdekulttuurin syntymiseen, mutta käsityksemme riippuvuuksista koostuvat paljolti
BY: KHELIDON, HYBRIS, NIIN & NÄIN BY: Photo by Patrick Hendry on Unsplash Sana “kaamos” on laina saamen sanasta skábma, jolla kuvataan talven jatkuvaa pimeyttä. Ennen sen leviämistä kirjakieleen saatettiin ilmiötä etelämmässä kutsua nimellä polaariyö. Pimeys on usein ihmismielessä samaistunut toiseuteen,
BY: Tutkitusti BY: Kuva: K. E. Hellman // taustakuva: Juha Hellman Syksyn edetessä syvemmälle pimeyteen on hyvä aika tarkastella tutkimuksesta nousevia erikoisempia aiheita. Tutustumme muun muassa suomalaisten riippuvuuksia koskeviin mielikuviin, muinaisten roomalaisten makuukamareihin, sekä kuolemanrajakokemuksiin uskonnonfilosofian näkökulmasta. Marraskuussa selviää myös,
Kaamos Syksyn edetessä syvemmälle pimeyteen on hyvä aika tarkastella tutkimuksesta nousevia erikoisempia aiheita. Tutustumme muun muassa suomalaisten riippuvuuksia koskeviin mielikuviin, muinaisten roomalaisten makuukamareihin, sekä kuolemanrajakokemuksiin uskonnonfilosofian näkökulmasta. Marraskuussa selviää myös, kuinka tutkija voi säilyttää mielenterveytensä rippeet. 30.11.2018 Viinan viemää BY:
Muisti-teemakuukauden päätteeksi suosittelemme tutustumaan sisällissodan muistamisen politiikkaa käsitteleviin teoksiin. “Kiista, eheys, unohdus – Vapaussodan muistaminen suojeluskuntien ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944” Vuoden 1918 sodan voittajien vapaussotamyytistä tuli mittavan julkisen muistamisen kohde, kun taas hävinneen osapuolen kokemukset eristettiin tehokkaasti virallisesta historiasta. Julkisen
BY: PYHIINVAELLUKSIA, KATSOMUKSET, TEOLOGIA.FI BY: Satokauden päätteeksi muinaiset keltit tekivät nauriista lyhtyjä ja kattoivat pöytään paikan myös edesmenneelle perheenjäsenelle. Rituaalit ovat tärkeitä myös nykyajan ihmisille, sillä ne ovat yksi muistamisen tapa. Tämänpäiväisissä teksteissä tutustutaan myös suomalaisen esoteerisuuden tutkimukseen. ”Halloweenin kelttiläiset juuret”
BY: ALUSTA, KERTOMUKSEN VAARAT, NIIN & NÄIN BY: Kuva: PxHere alustus ”Mitä on muistitieto ja miten se poikkeaa muusta historiallisesta tiedosta?” Vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi on herättänyt kiivasta ja moniäänistä keskustelua sisällissodan tapahtumista ja sen muistamisesta. Keskustelua on käyty niin julkisuudessa
BY: TEOLOGIA.FI, KHELIDON BY: Lähestyvän marraskuun inspiroimina nostamme esiin vainajien muistamiseen liittyvää tutkimusta Karjalan ortodoksien perinteestä, sekä muistutamme tiedejulkaisujen kuolema-teemaisista artikkelikokonaisuuksista. Pohdinnan arvoinen on myös ”carpe diem” -lausahduksen todellinen merkitys. ”Suo meille iankaikkinen muisto” Vainajien muisteleminen on ortodoksisessa perinteessä tärkeää,