Voittajat ja häviäjät tarinoiden takana
BY: Kertomuksen vaarat, Alusta, Ilmiö
Valoon ja valaistukseen liittyvät sanat herättävät runsaasti mielleyhtymiä. Mitä tarkoitamme, kun puhumme ihmisluonnon pimeästä puolesta? Valotonta talvea on pidetty osatekijänä suomalaisen päihdekulttuurin syntymiseen, mutta käsityksemme riippuvuuksista koostuvat paljolti myös median ja kulttuuristen normien aikaansaamista mielikuvista. On hyvä pitää mielessä kertomusten vaarat, kun luemme rahapeleistä ja muista riippuvuuden aiheuttajista.
“Kertomusten käyttö ja vaarat: ideoita opetukseen”
Kertomus on kielellinen esitys tapahtumasarjasta, joka on kokijalle merkityksellinen. Nykyisen käsityksen mukaan kertomuksen ydin tunnereaktio, jonka se saa aikaan kertomuksen kokijassa. Kokemuksellinen kertomus tulee lähelle jokapäiväistä elämää ja on näin ollen samaistuttava. Tähän liittyy myös riskejä: kertomus puhuttelee kokijaansa eri tavalla kuin esimerkiksi tieteellinen teksti, ja näin ollen se tarjoaa myös tehokkaan tavan välittää huonosti perusteltua tietoa.
Kertomuksen vaarat – projektissa kuusi Tampereen yliopiston kirjallisuudentutkijaa tarkastelee kertomuksen asemaa nykykulttuurissa. Oheisen linkin takaa löytyvä teksti on hankkeen aloituspuheenvuoro ja se on alun perin julkaistu Äidinkielen opettajain liiton Virke-lehdessä 1/2018. Jutun ovat kirjoittaneet tutkijatohtori Laura Karttunen ja väitöskirjatutkija Matias Nurminen.
“Murheellisten mielikuvien maa? – Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat”
Suomalaisten kulttuuriperinnössä esiintyvissä tarinoissa on tunnistettavissa erilaisia kertomuksia alkoholiriippuvuudesta. Nämä tarinat muokkaavat mielikuviamme siitä, millaisia vaikutuksia ja seuraamuksia alkoholin suurkulutuksella on yhteiskunnassamme. Sen sijaan esimerkiksi peliriippuvuuteen liittyvät mielikuvat kumpuavat usein hyvin toisenlaisista lähtökohdista.
Tanja Hirschovits-Gerzin vuonna 2014 Alusta-verkkolehdessä julkaistu artikkeli on läpileikkaus siitä, miten suomalaisten mielikuvat erilaisista riippuvuuksista eroavat toisistaan. Kirjoittaja on väitellyt aiheesta sosiaalipsykologian tohtoriksi.
“Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?”
Suomalaiset ovat pelikansaa, sillä keskimääräinen suomalainen aikuinen häviää rahapeleihin noin 400 euroa vuodessa. Käytännössä suuret häviösummat keskittyvät kuitenkin ongelmapelaajille, ja rahapeliongelmat ovat selvästi kytköksissä esimerkiksi työttömyyteen. Suomessa rahapelikeskusteluun vaikuttaa myös se, että pelit ovat valtion omistuksessa ja niiden tuottoja käytetään rahoittamaan yleishyödyllisiä hankkeita. Kuka voittaa ja kuka häviää?
Janne Nikkisen lokakuussa 2018 Ilmiössä julkaistu teksti haastaa pohtimaan rahapelibisnekseen liittyvää etiikkaa. Nikkinen toimii tällä hetkellä sosiologian yliopistontutkijana Helsingin yliopistossa, ja hänen kirjoituksensa on julkaistu osana Ilmiö-median rahapeliviikkoa.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
