Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Onko Suomella kolonialistista historiaa? Vaikka Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita, on se silti harjoittanut koloniaalista politiikkaa ja tekee niin edelleen. Poikkitieteellisen katsauksen artikkelit tekevät näkyväksi sen, miten Suomen koloniaalisuus näkyy ja toimii vielä tänäkin päivänä. Politiikasta Syntymäpäivälahja Suomelle ”Suomessa
Miten tiede on osallistunut kolonialistisen maailmankuvan rakentamiseen? Entä miten nykytiede pyrkii ottamaan huomioon sen kolonialistisen historian? Tiede- ja kolonialismi -teemapaketissa perehdytään antropologian ja arkeologian kolonialistiseen historiaan, sekä tarkastellaan kyseisten tieteenalojen tapoja huomioda kivulias historia nykyisin. Hybriksen artikkelissa tutustutaan taas dekoloniaaliseen
Yhteiskunta ja valta -teemajakson aiheena on tällä viikolla länsimaisen tieteen synkkä piste rodunjalostusoppi. 1800-luvun lopun Englannissa kehitetty eugeniikka eli rodunjalostusoppi perustui virheelliseen käsitykseen älyllisten ominaisuuksien periytymisestä ja ihmisrotujen olemassaolosta. Ideologia tuotti eriarvoistavia hierarkioita ihmisryhmien välille ja edisti siten esimerkiksi kolonialismin tavoitteita.
Kulttuurisesta omimisesta on muotoutunut tunteita ja väittelyitä herättävä aihe. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kulttuuriseen omimiseen liittyy olennaisesti valta ja sen väärinkäyttö. Sitä ei myöskään voi tarkastella ottamatta laajemmin huomioon maailman kolonialistista historiaa, joka on luonut kulttuureille vielä nykyäänkin vaikuttavia
Tutkitusti on Allegra Lab Helsinki ry:n hanke.
Ota yhteyttä info@allegralabhki.fi
Toimintaamme tukee: Wihurin rahasto, Koneen säätiö, Suomen tiedekustantajien liitto ry & Allegra Lab Helsinki ry
