Muistamattomuus voi laajeta historiattomuudeksi
BY: HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA, NIIN & NÄIN, ANTROBLOGI
Sisällissotaan suhtaudutaan tunneperäisesti vielä sata vuotta myöhemmin, vaikka monet tuolloiset kiistat ja sotaan johtaneet tekijät ovat poistuneet pelilaudalta – osan niistä toki pysyessä yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä.
“Kansa taisteli - keskenään”
Tämän vuoden alussa Voima-lehden liitteenä julkaistu Häiriköt-päämajan teemanumero kokoaa monipuolisesti yhteen politiikan- ja historiantutkimuksen näkökulmia sadan vuoden takaisiin tapahtumiin ja niiden perintöön. Itsereflektion äärellä on hyvä muistaa myös, että tänäkin päivänä suomalaiset aseet osallistuvat sisällissotiin muualla maailmassa.
‘Kansa taisteli – keskenään’ -lehti on kokonaisuudessaan luettavissa Issuu-palvelussa:
“Muistamattomuuksia - Johdatus muistiteemaan”
Kaikki kulttuurit ovat omanlaisiaan ajallisia kokemuksia. Uusi kulttuuri ei ole mahdollinen ilman vaihtelua tässä kokemuksessa. Toisenlaisen ajallisen kokemuksen synnyttäminen vaatii menneisyydestä ponnistavaa nykyhetken ja tulevan uudelleen määrittelyä. Siksi poliittisen keskustelun seuraajan on syytä olla valppaana, kun määritellään aikaa. Minkälainen kehityskulku on synnyttänyt tämän hetken ja mille tielle se opastaa?
Niin&näin filosofisen aikakauslehden Muisti-teemanumeron (2015) johdanto avaa muistin merkitystä ja sen toteutumista moniulotteisesti sekä kansallisella että henkilökohtaisella tasolla. Johdannon ovat kirjoittaneet Tytti Rantanen ja Niilo Rinne.
“Sisällissodan valkoiset laulut”
Sisällissodan aikana ja jälkeen musiikkia syntyi niin valkoisella kuin punaisella puolella. Valkoisen Suomen lauluista elämään ovat jääneet jääkäriliikkeen marssit, joista on tullut keskeinen osa suomalaista sotilasmusiikkia. Pohjalaista uhoa ja makaaberia huumoria sisältäviä taistelu- ja kuplettilauluja ei soiteta virallisen Suomen tilaisuuksissa.
Kulttuuriantropologian tutkijatohtori Aila Mustamo tutkii isänmaallisten laulujen merkityksiä nykykulttuurissa. Syyskuussa AntroBlogissa julkaistu kirjoitus perustuu meneillään olevaan tutkimusprojektiin isänmaallisten laulujen käytöstä erityisesti Youtube-videopalvelussa. YouTuben kaltaisissa epävirallisissa lähteissä laulut liitetään sisällissodan muistojen lisäksi uusisänmaalliseen hurmokseen ja ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin. Artikkeli sisältää myös kutsun osallistua tutkimukseen.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
