Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
BY: Khelidon Jouluruusut ovat löytäneet tiensä suomalaisten koteihin joulunajan koristekasveina ja puutarhojen alkukevään ilonpilkahduksina. Antiikin kreikkalaisille kasvin merkitys ei kuitenkaan ollut koristeellinen, vaan sen juuria käytettiin lääkitsemisessä. Millaisien vaivojen hoitamiseen kasveja käytettiin ja miksi juurtenleikkaajat valmistautuivat tehtäviinsä syömällä valkosipulia? Khelidon
BY: Mullan alta “– on varsin luontevaa, että Pohjolan pimeydessä haluttiin juhlia lisääntyvää auringonvaloa.” Mullan alta -julkaisun Ilari Aalto opastaa meidät viikinkien talvipäivänseisauksen juhlallisuuksien saloihin. Haakon Hyvän saagassa kuvaillaan 900-luvun juhlahumua, johon liittyi esimerkiksi hevoset ja olut. Tiesitkö oluen juomisen
BY: Liikkeessä yli rajojen Joulun odotusta ohjaavat monenlaiset perinteet, jotka voivat olla yksittäisten ydinperheiden sisäisiä tai laajasti jaettuja toimintatapoja. Uusia perinteitä syntyy, kun ne leviävät kulttuurista toiseen. Kaikkien perinteiden juuria ei välttämättä tunneta, sillä mitä laajemmalle tavat leviävät, sitä moninaisemmiksi
BY: Tutkitusti Tutkittua tietoa jouluisella hopeatarjottimella jo viidettä kertaa – vuoden 2021 Tutkitun tiedon joulukalenteri alkaa tänään! Tänä vuonna teemoina ovat perinteet ja juhlapyhät. Seuraavien päivien aikana selviää, kuinka perinteet liikkuvat kulttuurista toiseen – erilaisia esimerkkejä unohtamatta. Luvassa on
Lisää otsikkotekstisi tähän I LÄHDE JOULUMATKALLE TUTKITUN TIEDON MAAILMAAN! By: Tutkitusti II Suklaakalenterin matka By: Liikkeessä yli rajojen III Joulunviettoa viikinkien tapaan by: Mullan alta IV Juureva jouluruusu By: Khelidon V Joulupukin demoninen apuri by: Antroblogi VI Jokaiselle jokin on
Kumppanit AntroBlogi on laajalle yleisölle suunnattu verkkojulkaisu, joka kommentoi suomalaisille läheisiä aiheita antropologisesta näkökulmasta. Sivusto esittelee antropologiaa oppiaineena ja osaamisalana, ja jakaa tietoa sen hyödyistä työelämässä. Häiriköt-päämaja on kulttuurihäirintään keskittynyt sivusto. Kulttuurihäirintä on taiteen ja aktivismin rajapinnassa tapahtuvaa liikehdintää ja
”Naiset ja tytöt, jotka monesti määritellään haavoittuviksi, ovat usein aktiivisia toimijoita ja keskusteluun osallistujia liittyen ilmaston- ja ympäristönmuutoksiin ja niiden aiheuttamiin muuttoliikkeisiin. Haavoittuvuus ei automaattisesti tarkoita passiivista sivustakatsojan roolia.” Ovatko naiset ja tytöt ilmaston- ja ympäristönmuutosten passiivisia sivustakatsojia? https://liikkeessaylirajojen.fi/ovatko-naiset-ja-tytot-ilmaston-ja-ymparistonmuutosten-passiivisia-sivustakatsojia/
Luonnon ja ihmisten kohtaamispaikat arkeologisen tutkimuksen kohteina kertovat pyhistä paikoista ja jo hävinneistä ajatusmaailmoista. Luonto säilyttää menneiden aikojen tietoa eri tavoin, oli kyse mammutinluista ikiroudassa tai kaiuista kallioissa. ”Niin kallio vastaa kuin sille huutaa!” Kaikuakustiikka esihistoriallisilla kalliomaalauksilla: https://kalmistopiiri.fi/2020/12/29/niin-kallio-vastaa-kuin-sille-huutaa-kaikuakustiikka-esihistoriallisilla-kalliomaalauksilla/ Uhrausperinteitä saamelaisten pyhillä paikoilla:
Antiikin aikaan tieto luonnosta, sen olennoista ja antimista sai usein tarinanomaisia piirteitä. Tässä muodossaan tieto muokkasi ihmisen suhdetta luontokappaleisiin, kuten delfiineihin ja hevosiin, ja antiikin ajan vaikutuksia voi edelleen nähdä ihmisten suhtautumisessa luontoon. Hevonen vailla logosta: http://khelidon.fi/2016/11/03/hevonen-vailla-logosta/ Delfiineistä ja ihmisistä:
”Eläinluokittelumme muodostuvat paljolti sen perusteella, miten ihmiset käyttävät eri eläimiä ja minkälaista hyötyä ja haittaa niistä katsotaan olevan.” Mitä on mehiläisten ja hoitajan välinen ”lajien yhteismuotoutuminen”, entä miten luontodokumentit esittävät villiä luontoa? Mehiläishoitajat ja epävarmuudessa tietämisen taito: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/mehilaishoitajat-ja-epavarmuudessa-tietamisen-taito/ Mitä luontodokumentit
Vesistöt ja metsät ovat kiinteä osa Suomalaisten mielenmaisemaa ja arkea ja niistä kannetaan huolta. Silti suomalaisissa asuu myös syvälle juurtuneita asenteita, jotka eivät välttämättä edistä luonnonmukaisuutta ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Silakan lisääminen ruokapöytään auttaa Itämerta: https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/silakan-lisaaminen-ruokapoytaan-auttaa-itamerta/ Suomalaiset rakastavat luontoaan –
Luonto ei ole yksiselitteinen käsite jolla voi kuvata ihmisen ja tämän ympäristön erillisyyttä ja eri kulttuureissa luontoon muodostetaan erilaisia suhteita. Mitä on esimerkiksi Huippuvuorten ”maailman aidoin luonto”? Ja miksi Thaimaassa vihitään puita munkeiksi? Ympäristöantropologia: https://antroblogi.fi/2017/06/ymparistoantropologia/ Maailman aidoimmassa luonnossa: https://antroblogi.fi/2018/09/jaakarhut-osa-1-maailman-aidoin-luonto/ Ympäristöaktivismi