“Mainokset ja logot vilkkuvat maiseman ja median lisäksi alitajunnassamme. Ne vaikuttavat siihen, mitä tulee ensimmäisenä mieleen lenkkareista. Tai kahvista, älypuhelimesta, nyhtökaurasta ja proteiinirahkasta. Mainosten ja tuotteiden tyyli muuttuu ajassa ja tilassa, mutta yksi asia on selvä: kuluttajuudella, brändeillä ja mainoksilla on nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi rooli.”

Kulttuurimaantieteen professori Ian Cook ja Eettisen kaupan puolesta  -yhdistyksen sekä Kuilut umpeen -hankkeen Eeva Kemppainen kirjoittivat Häiriköt-päämajalle medialukutaidosta ja siitä, kuinka meidän tulisi oppia tulkitsemaan mainoksia. Yläkoulun ja lukion opetussuunnitelmaankin nostetut vastamainokset ovat hyvä tapa analysoida mainosten viestejä, kommentoida mainoksia ja niihin liittyviä ongelmia. Mainokset ovat yhteiskunnallisesti liian merkittäviä pelkästään mainostajille jätettäväksi.

”Parhaimmillaan vastamainokset opettavat nuoria ajattelemaan kriittisesti, keskustelemaan ja toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tuotetutkimus ja vastamainonta pönkittävät kriittiseltä kuluttajalta vaadittavaa kykyä arvioida tuotteiden laatua, uutisten totuudenmukaisuutta ja mainosten vaikutuskeinoja. Arviointikyvyn lisäksi kriittisellä kuluttajalla on pitäisi olla tahtoa vaikuttaa esimerkiksi antamalla palautetta yrityksille ja päättäjille tai osallistumalla itselle tärkeään kampanjointiin.”

Lue artikkeli täällä

Joulukalenterin tarjoavat populaariin tiedeviestintään erikoistuneet Tutkitusti, AntroBlogi, Häiriköt-päämaja ja Politiikasta. Tutkimuksellisia löytöretkiä joulun odotuksen jokaiseen päivään!