Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa
Internet nähdään usein demokratisoivana alustana, jossa tieto, taide ja muut vaikutteet voivat levitä vapaasti ja jossa kaikille on tarjolla jotain. Marginalisoitujen väestöryhmien ja vähemmistöjen kulttuurien ilmenemismuodot kohtaavat kuitenkin myös verkossa esteitä, mutta sieltä löytyy myös vertaistukea. Uhkaako digitalisaatio vähemmistöjen musiikkikulttuuria?
Aistikokemusten merkitys sosiaalisissa suhteissa on korostunut uudella tavalla pandemia-aikana, kun ne ovat lähes hävinneet etäyhteydenpidon myötä. Suhteissa on nimittäin pitkälti kyse myös näkymättömistä ja vaikeasti kuvailtavista asioista, jotka luovat yhteenkuuluvuutta. Erilaiset digitaaliset apuvälineet määrittelevät uudelleen myös perheen sisäisiä suhteita. Digiteknologia
Terveyteen liittyvät sovellukset keräävät meistä dataa, josta emme edes aina ole tietoisia. Suhde palveluihin rakentuu hiljalleen luottamuksen ja vuorovaikutuksen pohjalle ja kuluttajan roolissa jaamme sovelluksia käyttäessämme tietoja itsestämme. Älykkäät palvelut ovat myös hiipineet koteihin – miten se vaikuttaa kodin sisäisiin
Erilaiset virtuaalialustat ovat muodostuneet politiikan välineiksi tällä vuosituhannella – kysymykset vastuusta ovat kuitenkin selviä vastauksia vailla. Miten yksityinen voitontavoittelu ohjaa alustojen kehitystä? Kuinka varmistetaan digiaikana jokaisen viestinnällisten oikeuksien toteutuminen? Digitaalisten media-alustojen valta ja vastuu: https://politiikasta.fi/digitaalisten-media-alustojen-valta-ja-vastuu/ Episteemiset oikeudet kuuluvat kaikille: https://politiikasta.fi/episteemiset-oikeudet-kuuluvat-kaikille/
Yhteisöpohjainen toiminta ja tuki voi saada konkreettisen muotonsa niin pyöräpajassa kuin yhteisökummitoiminnassa. Yksilöä ympäröivään yhteisöön ja ympäristöön panostaminen hyödyttää myös itse yksilöä ja luo väyliä uusille mahdollisuuksille. Antroblogin artikkelit avaavat materiaalisen avun yhteyksiä yhteisön ja yksilön hyvinvoinnille eri konteksteissa. https://antroblogi.fi/2018/06/kummityo-ja-yhteisollisyys/
Minkälaisia yhteisöjä politiikan kentällä rakennetaan? Mikä on niiden merkitys kuuluvuuden, poissulkemisen sekä vastakkainasetteluiden globaalilla pelikentällä? Politiikasta artikkelit avaavat valtion sisäisten, valtion kokoisten ja mannerten laajuisten yhteisöjen määrittämistä poliittisia tarkoitusperiä varten. https://politiikasta.fi/yksilosta-yhteisoon-uusliberalistinen-ihannekansalainen-maaseutupoliittisissa-ohjelmissa/ https://politiikasta.fi/kuvitellut-poliittiset-yhteisot-kansallisia-ja-euroopan-laajuisia-haasteita/ https://politiikasta.fi/kenen-yhteisot-kriisit-ja-muuttuva-maailma/
Solidaarisuustalous edistää tasa-arvoa ja se pohjaa muullekin kuin rahan vaihdolle. Yhteisöllisiä voimavaroja hyödynnetään osaamisen ja tavaroiden uudelleenjakamisella. Yhteisöllisyyttä on myös rakennettu somekanaviin etäilyajan voimauttajaksi niille, jotka tarvitsevat lisää kuuluvuuden tunnetta ja ”positiivista ajattelua”. Ilmiön artikkelissa pohditaan tämän lähestymistavan ongelmallisuutta. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kommentti-koronakriisi-on-otollinen-aika-jarjestelmatason-muutokselle/
Puheenvuoro tutkijamaailman vaatimuksista, niiden mahdottomuuksista ja yksilön yhteisön kaipuusta: ”Kuinka tutkija voi säilyttää mielenterveytensä (rippeet)?” https://www.areiopagi.fi/2018/05/kuinka-tutkija-voi-sailyttaa-mielenterveytensa-rippeet/
”Menopaussin ohittaneilla naisilla uskotaan olleen merkittävä rooli koko ihmislajin evoluution kannalta. Niin sanotun isoäitihypoteesin mukaan vanhemmat naiset ovat vaikuttaneet positiivisesti lisääntymismenestykseen (Hawkes 2010). ” Kalmistopiiri tarjoilee tietoa isoäitien merkityksestä ihmisyhteisöjen kehitykselle arkeologisesta naisten tutkimuksen näkökulmasta. https://kalmistopiiri.fi/2020/05/10/isoaidit-merkittavassa-roolissa-muinaisyhteisoissa/
Versuksen artikkeleissa tarkastellaan yhteisöllisyyttä sekä kaupunkien suitsimattomana voimavarana että haasteena. Yhteisölähtöinen ja itseorganisoituva kaupunkiaktivismi on nousussa. Samalla kaupungit muodostavat haasteita ryhmien jatkuvalle eriytymiselle, etenkin koulumaailmassa. https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/tuputuksesta-tuuppautumiseen-eratauko-dialogi-etsi-paikallisyhteisojen-roolia-matkalla-ekompaan-arkeen/ https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/kansainvaliset-koulut-ja-maahanmuuttajakoulut-kaupunkisegregaatio-etnisyys-ja-mielikuvien-kartat/
”Miksi suhteet naapurien kanssa tuntuvat herättävän jonkunlaista hämmennystä tai vaivaantuneisuutta?” Artikkeli käsittelee erilaisia naapurisuhteita ja niiden merkitystä arkipäivän sosiaalisissa rakenteissa. https://www.perheyhteiskunta.fi/2018/06/07/naapuri-on-samaan-aikaan-lahella-ja-kaukana/?fbclid=IwAR0dOTiVjHqU1VjiD7GUPAAlRrSjeDoZLDkvNeFb_W9hQalVRiJ93isgBFg
Uskonnollisia yhteisöjä sitoo monet niihin liitettävät erityispiirteet ja tavat. Toisinaan ne saatetaan kokea leimaavina, etenkin jos ominaisuudet koetaan suomalaiselle kulttuurille vieraina piirteinä. Katsomukset käsittelee näitä ajatuksia suomalaisessa kontekstissa. Voiko olla sekä suomalainen että muslimi: https://katsomukset.fi/2018/09/13/voiko-olla-seka-suomalainen-etta-muslimi/ Ollaanko herättäjäjuhlilla festareilla?https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/