Tutkitusti Toimitus

Minkälaisia yhteisöjä politiikan kentällä rakennetaan? Mikä on niiden merkitys kuuluvuuden, poissulkemisen sekä vastakkainasetteluiden globaalilla pelikentällä? Politiikasta artikkelit avaavat valtion sisäisten, valtion kokoisten ja mannerten laajuisten yhteisöjen määrittämistä poliittisia tarkoitusperiä varten. https://politiikasta.fi/yksilosta-yhteisoon-uusliberalistinen-ihannekansalainen-maaseutupoliittisissa-ohjelmissa/ https://politiikasta.fi/kuvitellut-poliittiset-yhteisot-kansallisia-ja-euroopan-laajuisia-haasteita/ https://politiikasta.fi/kenen-yhteisot-kriisit-ja-muuttuva-maailma/

Solidaarisuustalous edistää tasa-arvoa ja se pohjaa muullekin kuin rahan vaihdolle. Yhteisöllisiä voimavaroja hyödynnetään osaamisen ja tavaroiden uudelleenjakamisella.  Yhteisöllisyyttä on myös rakennettu somekanaviin etäilyajan voimauttajaksi niille, jotka tarvitsevat lisää kuuluvuuden tunnetta ja ”positiivista ajattelua”. Ilmiön artikkelissa pohditaan tämän lähestymistavan ongelmallisuutta. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kommentti-koronakriisi-on-otollinen-aika-jarjestelmatason-muutokselle/

Puheenvuoro tutkijamaailman vaatimuksista, niiden mahdottomuuksista ja yksilön yhteisön kaipuusta: ”Kuinka tutkija voi säilyttää mielenterveytensä (rippeet)?” https://www.areiopagi.fi/2018/05/kuinka-tutkija-voi-sailyttaa-mielenterveytensa-rippeet/

”Menopaussin ohittaneilla naisilla uskotaan olleen merkittävä rooli koko ihmislajin evoluution kannalta. Niin sanotun isoäitihypoteesin mukaan vanhemmat naiset ovat vaikuttaneet positiivisesti lisääntymismenestykseen (Hawkes 2010). ” Kalmistopiiri tarjoilee tietoa isoäitien merkityksestä ihmisyhteisöjen kehitykselle arkeologisesta naisten tutkimuksen näkökulmasta. https://kalmistopiiri.fi/2020/05/10/isoaidit-merkittavassa-roolissa-muinaisyhteisoissa/

Versuksen artikkeleissa tarkastellaan yhteisöllisyyttä sekä kaupunkien suitsimattomana voimavarana että haasteena. Yhteisölähtöinen ja itseorganisoituva kaupunkiaktivismi on nousussa. Samalla kaupungit muodostavat haasteita ryhmien jatkuvalle eriytymiselle, etenkin koulumaailmassa. https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/tuputuksesta-tuuppautumiseen-eratauko-dialogi-etsi-paikallisyhteisojen-roolia-matkalla-ekompaan-arkeen/ https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/kansainvaliset-koulut-ja-maahanmuuttajakoulut-kaupunkisegregaatio-etnisyys-ja-mielikuvien-kartat/

”Miksi suhteet naapurien kanssa tuntuvat herättävän jonkunlaista hämmennystä tai vaivaantuneisuutta?” Artikkeli käsittelee erilaisia naapurisuhteita ja niiden merkitystä arkipäivän sosiaalisissa rakenteissa. https://www.perheyhteiskunta.fi/2018/06/07/naapuri-on-samaan-aikaan-lahella-ja-kaukana/?fbclid=IwAR0dOTiVjHqU1VjiD7GUPAAlRrSjeDoZLDkvNeFb_W9hQalVRiJ93isgBFg

Uskonnollisia yhteisöjä sitoo monet niihin liitettävät erityispiirteet ja tavat. Toisinaan ne saatetaan kokea leimaavina, etenkin jos ominaisuudet koetaan suomalaiselle kulttuurille vieraina piirteinä. Katsomukset käsittelee näitä ajatuksia suomalaisessa kontekstissa. Voiko olla sekä suomalainen että muslimi: https://katsomukset.fi/2018/09/13/voiko-olla-seka-suomalainen-etta-muslimi/ Ollaanko herättäjäjuhlilla festareilla?https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/