Covid-19 -pandemia on inspiroinut vuoden aikana kannanottoja, tulkintoja, tutkimuksia ja tiedettä haastavia näkökulmia. Meistä kaikista on tullut virologeja ja liikkumisrajoitusten tarkkailijoita.
Tartuntamäärien numeerisen tiedon seurannan imussa pandemian vaikutukset yhteiskunnan peruspilarien sosiaalisiin rakenteisiin saattavat unohtua. Tutkitusti-koronakooste valottaa pandemian elettyjä todellisuuksia verkoston yhteiskuntatieteellisten ja humanististen yhteistyöjulkaisujen sisältöjen kautta.
Arkeologia: maskit ennen ja nyt sekä muuta kulkutautien historiaa

Kulkutaudit ovat kiinteä osa ihmisen historiaa, eivät ainoastaan modernin maailman ilmiö. Kalmistopiirin artikkelit valottavat virusten vaikutuksia eri aikakausina, niiden aikalaiskonteksteja ja tautien kanssa käsi kädessä kulkevien huhujen merkityksiä.
https://kalmistopiiri.fi/2021/01/18/maskilla-vai-maskitta-satavuotinen-maskikeskustelu-espanjantaudista-nykypaivaan/

Politiikan tutkimus: kriisi, siihen reagointi ja mitä siitä voimme oppia?

”Korona-sarjan ideana on toimia temaattisena koosteena, jotta koronaviruspandemian maailmanpolitiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät artikkelit löytyvät helposti yhden sarjan alta.”
”Kriisiä on tärkeä päästä ymmärtämään, eikä se aina ole helpointa kriisin keskeltä. Tässä juttusarjassa suomalaiset tutkijat kuitenkin avaavat tilannetta yleistajuisesti.”
https://politiikasta.fi/tag/koronavirus/

Uskontotieteet: uskonnon ”hyöty” ja kollektiivisia kuvitelmia

Pandemia tuo uusia näkökulmia uskontojen ja niiden järjestäytymisen tarkasteluun. Katsomukset-tiedejulkaisu nostaa esiin kaksi erilaista näkökulmaa vallitsevan maailmantilanteen vaikutuksista. Julkaisu käsittelee sekä uskontojen järjestäytymistä rajoitusten keskellä että salaliittoteorioiden leviämistä viruksen varjolla.
https://katsomukset.fi/2020/04/15/koronan-perassa-leviavat-salaliittoteoriat/
https://katsomukset.fi/2020/10/15/onko-hyodyllista-olla-uskonto-myos-pandemian-aikaan/

Antiikintutkimus: pandemian vaikutukset 100-200 -luvuilla

Vaikka antiikin aikana ei pandemioista vielä puhuttu, yhtymäkohtia silloisten kulkutautien ja nykyisen koronapandemian välillä on useita. Taudit nostivat pintaan muun muassa ksenofobiaa – kuulostaako tutulta?
Khelidon-julkaisun artikkeleissa kuvataan kulkutauteja ja niiden terveydellisiä ja kulttuurisia vaikutuksia Euroopan historian eri aikakausina.

Kokemusmaailman tutkimus: vaikeuksista nousevat selviytymismenetelmät

Korona on osa jokapäiväistä todellisuutta, mutta monet siihen liittyvät arkiset kokemukset ovat vielä tuntemattomia. Kummastus-julkaisun artikkelissa katsotaan koronan jälkeiseen aikaan kysyen, mitkä selviytymiskeinot korostuvat kun kokemuksia aletaan purkaa.
Kirjoittajan tutkimus käsittelee sodan jälkeen selvitettyjä kokemuksia, jotka ovat valaneet uskoa, toivoa ja yhteisöllisyyttä.

Perhe- ja läheissuhteet: kuinka arki muuttui?

Perheyhteiskunta-julkaisussa keskitytään perhe- ja läheissuhteisiin. Monimuotoiset perhemallit ja sosiaaliset suhteet eivät myöskään ole jääneet koronan vaikutuksia vaille.
Miten ystävyyssuhteet muuttuvat, kun yhteydet siirtyvät verkkoon? Mikä on koronan vaikutus vuoroasumiseen, jos esimerkiksi lapsi vaihtaa kotia vuoroviikoin?
https://www.perheyhteiskunta.fi/artikkelit/?kategoria=326

Yhteiskunta, ympäristö ja maantiede: ympäristön vaikutukset koronaan

”Mitä ympäristön vaikutuksesta ihmisten uusien tartuntatautien synnyssä jo tiedetään ja mistä tarvitsemme uutta tutkimustietoa? Entä millä keinoin pandemioiden uhkaa voidaan tulevaisuudessa pienentää?”
Podcast: https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/versus-podcast-ymparistonmuutos-ja-tartuntataudit/
Lisäksi maaliskuun alussa tulossa artikkeli pandemian kestävyysvaikutuksista.

Antropologia: paikallisia pandemiatodellisuuksia maailmanlaajuisesti

AntroBlogin juttusarja käsittelee koronan maailmanlaajuisia ilmenemismuotoja. Artikkelit vievät paikallistason koronatodellisuuksien pariin eri mantereilla.
”Ihmisläheinen lähestymistapa ja etnografinen tieto auttavat kansainvälisen kriisin vaikutusten ymmärtämisessä, ja sillä on merkittävää sovelluspotentiaalia koronan tuomien haasteiden ratkaisemisessa. ”
Osoitteessa https://antroblogi.fi/korona/ myös linkkejä kansainvälisiin antropologisiin resursseihin aiheesta.

Teologia, filosofia ja luonnontieteet: salainen tieto ja tietoteoria

”Onko kyseessä… salaliitto?”. Globaali pandemia, sosiaalisen median tuoma viestinnän helppous ja vahvat populistiset liikehdinnät ovat olleet omiaan tuomaan salaliittoteoriat voimalla pinnalle.
Areiopagin artikkelissa pohditaan salaliittojen ja salaliittoteorioiden käsitteitä ja lähestytään asiaa epistemologian eli tietoteorian näkökulmasta.
https://www.areiopagi.fi/2021/01/onko-kyseessa-salaliitto/

Sosiologia: elämän perusrakenteiden muuttuminen

Korona ei ole koskettanut vain fyysistä terveyttä, vaan se on muuttanut päivittäisen sosiaalisen elämän rakennuspalikoita.
Ilmiö – sosiologinen media on kirjoittanut koronan vaikutuksista arjen perustaviin elementteihin, kuten päivittäiseen tunneilmastoomme, koulutukseen ja taloudelliseen tasa-arvoon.
Lue Ilmiön koronajutut täältä: https://ilmiomedia.fi/avainsana/korona/

