Äitiyspakkauksesta alkoholilakiin ja synnytystalkoisiin – hyvinvointivaltio biopolitiikan huipentumana
BY: POLITIIKASTA, NIIN & NÄIN
Kuva: pxhere.com Lisenssi: CC0 Public Domain
Pohjoismainen hyvinvointivaltio pyrkii aktiivisesti tekemään kansalaistensa elämistä pidempiä ja laadukkaampia. Väestöä ohjataan terveyskampanjoilla, verotuksella, valistuksella ja erilaisilla säännöillä. Biopolitiikan keinot heijastuvat myös harrastuksiin sekä pubi-asiakkaan arkeen.
”Myös demokratiassa tarkkaillaan ja säädellään kansalaisia”
Valtion puuttuminen biologisiin elämisprosesseihimme on osa tuntemaamme demokratiaa. Siinä missä entisaikojen yksinvaltias oli kiinnostunut alamaisistaan lähinnä sotilaina ja veronmaksajina, nykyään myös syömistä, asumista ja lisääntymistä kontrolloidaan monenlaisilla keinoilla. Tällaisen biovallankäytön tehtävänä on väestön määrän ja laadun maksimoiminen.
Viime joulukuulta peräisin olevassa Politiikasta-verkkolehden tekstissä valtio-opin väitöskirjatutkija Samuel Lindholm tarkastelee biopolitiikan keinoja ja historiallisia ilmentymiä. Artikkeli on osa Demokratian haasteet -kirjoitussarjaa.
“Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku”
Työväenluokkainen juomatapa on julkinen ja humalahakuinen. Se nousee kulttuurista, jossa työaika ja vapaa-aika ovat selvästi erillään. Alkoholilainsäädännön taustalla vaikuttaa biopolitiikka: ihmiselämää pyritään muokkaamaan keskiluokkaista ihannetta vastaavaksi.
”Kun elämää ei uhrata kansanterveydelle, itse aiheutetusta maksakirroosista tulee vapauden ilmaisin. Asetelma ei suinkaan ole absurdi: järjettömyyden vaikutelma johtuu vain siitä, että yksilön elämänehtojen luovuttamisesta valtiolle tai talouselämälle on tullut itsestäänselvyys.”
Tapani Kilpeläinen ja Jussi Omaheimo tarkastelevat filosofisen niin & näin -verkkolehden tekstissä vuodelta 2007 työväenluokkaista juomakulttuuria suhteessa valtion harjoittamaan biopolitiikkaan.
”Kokeita juoksevilla kehoilla”
Yhdenlainen biopolitiikan muoto on nähtävissä myös kehon kontrollia korostavissa urheilubuumeissa. Vuoden 2016 AntroBlogi-tekstissä Toomas Gross (VTT) tarkastelee juoksubuumia Virossa. Kymmenen viime vuoden aikana maratonjuoksua harrastavien ihmisten määrä on kasvanut lähes kaksikymmenkertaiseksi.
Lue koko teksti täältä
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
