Tuntematon romanisotilas ja muita näkymättömiä kansalaisia
BY: ANTROBLOGI, HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA, POLITIIKASTA
Romanien kansallispäivää vietettiin 8. huhtikuuta. Suomen itsenäistyessä 1917 erityislakien alla olleet romanit saivat Suomen kansalaisuuden ja siihen kuuluvat oikeudet. Historiakulttuurimme on kuitenkin pitkälti valkopestyä. Romanien osallisuutta suomalaisuudessa ja Suomen historiassa ei näy kansallisten tarinoiden kuvastossa, puhumattakaan näkyvistä suomalaisuuden esityksistä, mainoksista.
“Politiikasta raati: 100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa”
Artikkelissa 2017 juhlavuoden lopulta Politiikasta-verkkolehti kysyi tutkijoilta Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
“Tuntemattoman sotilaan miehinen henkilökaarti näyttäytyy monien mielissä kattavana läpileikkauksena torppareiden ja herrojen Suomesta. ‘Tuntemattoman’ varjossa ovat kuitenkin ne vielä tuntemattomammat: talvi- ja jatkosodassa taistelleet romanit, juutalaiset, saamelaiset, tataarit, venäläiset, inkeriläiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja monet muut (saksalaisista puhumattakaan!).”
Valkopestystä’ historiasta voidaan puhua siinä mielessä, että “Suomen kytkeytyminen kolonialismiin ja rotuajatteluun on häivytetty itseymmärryksestämme.”
Romanien ja muiden etnisten vähemmistöjen asemaa ja kohtelua kommentoivat pohjoismaiden tutkimuksen dosentti, historiantutkija Miika Tervonen, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori emerita Sirkka Ahonen sekä yhteiskuntahistorian tutkijatohtori Noora Kotilainen.
“Kaikki tuntevat romanit – vai tuntevatko?”
AntroBlogin tekstissä vuoden 2015 lopulta valaistaan romanikulttuurissa vaikuttavia arvo- ja merkitysjärjestelmiä, jotka ovat esimerkiksi perinteisen pukeutumiskoodiston taustalla. Perinteen mukaan pukeutuminen heijastelee pääasiassa kolmea eri asiaa: kunnioittamiseen liittyvää häveliäisyyttä, puhtauskäsityksiä sekä näkyvästi ilmaistua etnistä identiteettiä.
Kirjoittaja Marko Stenroos on sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatko-opiskelija Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Hän tutkii Suomen romanien yhteiskunnallisen osallisuuden kulttuurisia ja poliittisia ulottuvuuksia ja merkityksiä.
“Ei-toivotut romanit”
Tämän artikkelinoston kuvituksena on Häiriköt-päämajan tulkinta taiteilija Irmeli Huhtalan vuonna 2007 esiin nostamasta teemasta: “Huhtala teki Koti etsii ihmistä -valokuvasarjan. Sarjan teokset muistuttivat logoja myöten tuiki tavallisia mainoksia sillä erotuksella, että kaikki mallit olivat romaneja. Teoksissa viitattiin niin maito- kuin automainoksiinkin, esiteltiin parfyymiä ja asunnonvälityspalvelua. Huhtalan radikaali havainto oli se, että vaikka mainoksissa poseerasi malleja monenlaisista taustoista, yksi ihmisryhmä loisti poissaolollaan. Suomalaisissa mainoksissa ei romaneja näkynyt, eikä näy.”
Häiriköt-päämajan artikkelissa viime syksyltä sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies sekä valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan jäsen Henna Huttu käsittelee romaninuorten työllistymisen ongelmaa.
TUTUSTUTHAN MYÖSYHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME
