Moni pitää itsestäänselvyytenä, että vain ihminen voi toimia eettisesti oikein tai väärin ja eläimet toimivat vaistonvaraisesti. Kuitenkin norsulauma vapauttaa vangitun antiloopin, rotta kieltäytyy painamasta vipua, joka pudottaa sille herkkupalan, koska naapurihäkin rotta saa painamisesta sähköiskun ja hedelmälepakkonaaras auttaa toista naarasta asettumaan oikeaan synnytysasentoon. Yhdessäkään tapauksessa kyse ei näytä olevan oman edun tavoittelusta. Uusi eläintutkimus huomioi, että vaikka eläinten välillä on kilpailuja ja kiistoja, yhteistyö eri muodoissaan on silti strategia, jolla valtaosa ongelmista ratkotaan. 

Teologia.fin Teuvo Laitila kirjoittaa artikkelissaan Miksi vain ihminen olisi hyvä? eläinten sosiaalisesta käytöksestä eettisenä toimintana.

”Jos etiikkaa ei johdetakaan käsitteistä, vaan emootioista, jotka syntyvät sosiaalisesta toiminnasta ja vaikuttavan siihen, eettisyys ei rajoitu vain ihmisiin. Aivojen emootioita ”tuottavat” osat ja siten myös sosiaalisiin suhteisiin vaikuttavat tunteet kuten ilo, suru, pelko ja viha ovat nimittäin yhteisiä monille eläinlajeille. Oppimalla tulkitsemaan tunteita ja soveltamaan tulkintaa esimerkiksi yhteistyössä tai empatian osoittamisena jokainen eläin, ihminenkin, toimii eettisesti.”

Joulukuussa 2020 Tutkitusti nostaa esiin positiivisia sisältöjä yhteistyökumppaneilta kuluneen vuoden ajalta. 

#eettiseteläimet #etiikka #teologia #empatia #yhteistyö #sosiaalisetsuhteet #hyvyys #tutkituntiedonjoulukalenteri #positiivinenjoulunodotus2020 #tutkittutieto #emootiot #avuliaatnorsut