Huomioita kielestä ja kielen asemasta
BY: etiikka, khelidon, antroblogi
Kuva: Wikimedia Commons
Hyvää suomen kielen päivää!
Miten suomen kielen tutkimus on vaikuttanut yhteiskuntaamme? Mitä tapahtuu muinaiskreikan kielikylvyssä? Olisiko maailma parempi paikka jos kaikki puhuisivat englantia?
Päivän aiheen kunniaksi jaamme tutkijoiden esiin nostamia huomioita kielestä ja sen asemasta:
”Miten tutkimus vaikuttaa?”
Filosofian tohtori Inkeri Koskinen kommentoi tekstissään vuodelta 2016 tutkimuksen vaikuttavuutta ja sivuaa myös suomenkielen tutkimuksen historiallista merkitystä. Yhdessä muiden kansallisten tieteiden kanssa se on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, millaisia me suomalaiset nykyään olemme.
”Kylpyyn Homeroksen kanssa”
Jos kieltä ei enää puhuta, riittääkö sen passiivinen ymmärtäminen? Muinaisia kieliä voidaan opettaa leikin ja laulun keinoin yliopistotasollakin. Tutkijatohtori Marja Vierros kertoo kokemuksestaan vanhan kreikan kielikylvystä artikkelissaan syksyltä 2016.
”Jos kaikki puhuisivat englantia, maailma olisi parempi paikka”
Oma kieli auttaa ihmisryhmää pysymään kulttuurisesti uniikkina – mutta myös muille vieraana. Etnologian dosentti ja antropologian lehtori Jukka Jouhki kommentoi lyhyessä tekstissään Helsingin Sanomien tammikuista Vieraskynä-kirjoitusta, jonka mukaan tiedepolitiikka näivettää suomen kielen.
TUTUSTUTHAN MYÖSYHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME
