“Faktantarkistus Suomessa: Oppeja vuoden 2018 presidentinvaaleista”

Tammikuun presidentinvaalien yhteydessä tarkistetuista ehdokkaiden väitteistä lähes puolet oli faktantarkistajan tulkinnan perusteella epätosia. Noin neljäsosa oli tulkittu puolitotuuksiksi, eli “jotain siltä väliltä”. Vain noin 13% tarkistetuista väitteistä oli tosia, kun taas 15% oli todettu joko tulkinnanvaraiseksi tai ei faktantarkistukseen soveltuvaksi.

Lue koko teksti täältä

Raportin ovat kirjoittaneet politiikan tutkija Ari-Elmeri Hyvönen ja Faktabaarin toimituskunnan jäsen, väitöskirjatutkija Severi Hämäri, ja se perustuu faktantarkistusta tehneille toimittajille toteutettuun kyselyyn sekä eri medioiden tekemien faktantarkistusten analysointiin.

Lisää näkökulmia faktoihin ja niiden luonteeseen tarjoavat viime vuosien artikkelit Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti Alustalta sekä Politiikasta-verkkolehdestä:

“Puoluegallupit: reaktioita ja selityksiä”

Vaalitutkija Sami Borg valaisee syksyn 2017 tekstissään sitä, miten puoluekannatusmittauksia tehdään, mikä merkitys niillä on ja mikä on median rooli mittausten teettäjänä ja julkaisijana.

Lue koko teksti täältä

“Olemme aina eläneet faktojen jälkeistä aikaa”

Faktojen ja totuuden jälkeinen aika nousi yleiseen keskusteluun vuonna 2016, jolloin tapahtuivat sekä Brexit että Trumpin valtaannousu. Ilmaisu ei kuitenkaan ole uusi, sillä jo antiikin aikaan tiedettiin miten esittää faktat itselle mieluisassa valossa.

Yliopistotutkija, valtio-opin dosentti Paul-Erik Korvela luo katsauksen faktojen suhteellisuuteen politiikassa antiikin ajoista lähtien artikkelissaan vuodelta 2016.

Artikkelin aiempi versio on julkaistu Politiikka-lehden (3/2016) pääkirjoituksena.