Ihmisellä on monenlaisia ihmissuhteita, kuten ystävyyssuhteita. Monista muista ihmissuhteista poiketen ystävyyssuhteelle ei löydy selkeää määritelmää. Viidennessä teemapaketissa käsitellään ystävyyttä, millaisia merkityksiä ystäville on annettu ja mitä ystävyyttä tutkimalla voidaan oppia. 

Ystävät voivat olla sitoutuneita elämän eri osa-alueille. Esimerkiksi sosiologien Liz Spencerin ja Ray Pahlin kahdeksanportaisesta ystävyyden määrittelyn asteikosta löytyy omat portaat työtoveruudelle ja monipuoliselle sielunkumppanuudelle. Ystävä ei aina ole toinen ihminen, sillä esimerkiksi koiraa on kutsuttu ihmisen parhaaksi ystäväksi jo vuosisatojen ajan.

Perheyhteiskunta

Johdatus ystävyyden ajattelemiseen

“Yksi ystävyyden keskeinen piirre lienee ajatus siitä, että ystävyys joustaa sekä ajallisesti että tilallisesti: ystävyys säilyy myös etäisyyden päästä.”

Anna Heinonen kirjoittaa Perheyhteiskunta-julkaisussa ystävyydestä ja sen tutkimuksesta. 

AntroBlogi

Ihmisen paras ystävä tuotteena

“Modernissa kulutusyhteiskunnassa koirasta on tullut myös tuote, jota myydään ja jolle lisäksi ostetaan erilaisia tuotteita koiranruoasta asusteisiin ja palveluita eläinlääkäristä koirauintiin. Koirassa myydään elävän eläimen lisäksi erilaisia inhimillisiä merkityskerrostumia, kuten uskollisuutta, ystävyyttä, turvallisuutta, lenkkikaveria sekä harrastus- ja työvälinettä.” 

Ate Tervonen kertoo AntroBlogi-julkaisussa koirien ja ihmisten yhteisestä historiasta, sekä kuinka kulttuuri määrittelee koiran aseman yhteiskunnassa. 

Ilmiö

90-luvun tyttöenergiakulttuuri oli ystävyyden juhlaa

“Tyttöenergiassa oli kyse ystävyydestä, innostumisesta, aktiivisuudesta, meluamisesta, sopivien rajojen ylittämisestä, kokeilemisesta ja rohkeudesta. Muistoissa kuuluu kuitenkin myös turhautuneita sävyjä.”

Aino Tormulainen tarkastelee Ilmiö-julkaisussa tyttöenergiaa ilmiönä ja kuvaa sen kehitysvaiheita. 

Alusta!

Kuka saattaa kuolevan viimeiselle matkalleen? 

“Yksi myöhäiskeskiajan suosituimmista kirjallisuudenlajeista oli kuolemisen taito -oppaat. Kuolemisen taito -kirjallisuuden suosion voi nähdä osana myöhäiskeskiaikaisen yhteiskunnan kuolemakeskeisyyttä ja elämän epävarmuutta.”

Alusta!-julkaisun Jyrki Nissi tarkastelee myöhäiskeskiajan näkökulmasta uskollisten ystävien rooleja kuolinhetkellä. 

Tutkitusti verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta: www.tutkitusti.fi