Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys, luonto ja digitalisaatio. Suomi Areena 2021 teemat ovat myös tämän kevään ja tulevan kesän Tutkitusti teemapakettien aiheina. Tuomme eri tieteenalojen näkökulmia aiheisiin verkoston yleistajuisista tiedejulkaisuista. Virittäydy yhteiskunnallisen kesäfestarin keskustelujen taajuudelle hyvissä ajoin lukupaketeillamme!

Uskontotieteet: Minkälaisista elementistä yhteisöllisyyttä muodostuu?

Uskonnollisia yhteisöjä sitoo monet niihin liitettävät erityispiirteet ja tavat. Toisinaan ne saatetaan kokea leimaavina, etenkin jos ominaisuudet koetaan suomalaiselle kulttuurille vieraina piirteinä. Katsomukset käsittelee näitä ajatuksia suomalaisessa kontekstissa.

Voiko olla sekä suomalainen että muslimi: https://katsomukset.fi/2018/09/13/voiko-olla-seka-suomalainen-etta-muslimi/

Ollaanko herättäjäjuhlilla festareilla?https://katsomukset.fi/2019/12/11/ollaanko-herattajajuhlilla-festareilla/

Perhe- ja läheissuhteet: Naapuriyhteisöllisyys

”Miksi suhteet naapurien kanssa tuntuvat herättävän jonkunlaista hämmennystä tai vaivaantuneisuutta?” Artikkeli käsittelee erilaisia naapurisuhteita ja niiden merkitystä arkipäivän sosiaalisissa rakenteissa.

https://www.perheyhteiskunta.fi/2018/06/07/naapuri-on-samaan-aikaan-lahella-ja-kaukana/?fbclid=IwAR0dOTiVjHqU1VjiD7GUPAAlRrSjeDoZLDkvNeFb_W9hQalVRiJ93isgBFg

Yhteiskunta, ympäristö ja maantiede: kaupunkien yhteisöllisyys ja segregaatio

Versuksen artikkeleissa tarkastellaan yhteisöllisyyttä sekä kaupunkien suitsimattomana voimavarana että haasteena. Yhteisölähtöinen ja itseorganisoituva kaupunkiaktivismi on nousussa. Samalla kaupungit muodostavat haasteita ryhmien jatkuvalle eriytymiselle, etenkin koulumaailmassa.

Arkeologia: ”Isoäidit merkittävässä roolissa muinaisyhteisöissä”

”Menopaussin ohittaneilla naisilla uskotaan olleen merkittävä rooli koko ihmislajin evoluution kannalta. Niin sanotun isoäitihypoteesin mukaan vanhemmat naiset ovat vaikuttaneet positiivisesti lisääntymismenestykseen (Hawkes 2010). ” Kalmistopiiri tarjoilee tietoa isoäitien merkityksestä ihmisyhteisöjen kehitykselle arkeologisesta naisten tutkimuksen näkökulmasta.

https://kalmistopiiri.fi/2020/05/10/isoaidit-merkittavassa-roolissa-muinaisyhteisoissa/

Teologia, filosofia ja luonnontieteet: tutkijan työympäristö

Puheenvuoro tutkijamaailman vaatimuksista, niiden mahdottomuuksista ja yksilön yhteisön kaipuusta: ”Kuinka tutkija voi säilyttää mielenterveytensä (rippeet)?”

https://www.areiopagi.fi/2018/05/kuinka-tutkija-voi-sailyttaa-mielenterveytensa-rippeet/

Sosiologia: yhteisöt pohjana erilaisten toimintamallien rakentamiselle

Solidaarisuustalous edistää tasa-arvoa ja se pohjaa muullekin kuin rahan vaihdolle. Yhteisöllisiä voimavaroja hyödynnetään osaamisen ja tavaroiden uudelleenjakamisella. Yhteisöllisyyttä on myös rakennettu somekanaviin etäilyajan voimauttajaksi niille, jotka tarvitsevat lisää kuuluvuuden tunnetta ja ”positiivista ajattelua”. Ilmiön artikkelissa pohditaan tämän lähestymistavan ongelmallisuutta.

Politiikan tutkimus: poliittisesti tarkoituksenmukainen yhteisöllisyys

Minkälaisia yhteisöjä politiikan kentällä rakennetaan? Mikä on niiden merkitys kuuluvuuden, poissulkemisen sekä vastakkainasetteluiden globaalilla pelikentällä? Politiikasta artikkelit avaavat valtion sisäisten, valtion kokoisten ja mannerten laajuisten yhteisöjen määrittämistä poliittisia tarkoitusperiä varten.

Antropologia: yhteisöllisyys väylänä sosiaaliselle tuelle

Yhteisöpohjainen toiminta ja tuki voi saada konkreettisen muotonsa niin pyöräpajassa kuin yhteisökummitoiminnassa. Yksilöä ympäröivään yhteisöön ja ympäristöön panostaminen hyödyttää myös itse yksilöä ja luo väyliä uusille mahdollisuuksille. Antroblogin artikkelit avaavat materiaalisen avun yhteyksiä yhteisön ja yksilön hyvinvoinnille eri konteksteissa.