Julkinen taide parantaa ihmisten elämänlaatua. Taiteen arvoa ympäristössä on kuitenkin ajateltu olevan vaikea mitata ilman maksavaa yleisöä ja kaupallista prosessia. Paikallistaiteen näytille asettaminen paikallisiin kohtaamispaikkoihin kuitenkin rakentaa hyvinvointia ja yhteisöllistä asennetta osallistua lähiympäristönsä toimintaan. Näin ympäristön arvo kasvaa. Tätä arvoa voidaan myös mitata.

Oona Myllyntaus käsittelee Cupore.fi -julkaisun tekstissä Art of taking people into account in urban areas suhtautumisia julkiseen taiteeseen ja sen arvoon esimerkkien kautta, esittäen yhteiseen hyvään ja yhteisöön perustuvia uusia tapoja mitata julkisen taiteen arvoa.

”It is possible to measure the economic effects of public art, including the effects on the price formation of dwellings, using various methods of willingness-to-pay analysis, which is used, for example, in environmental economics to assess the effect of the proximity of green areas on the price of dwellings. With these methods, the examination of the economic value of public art can be extended beyond direct use values ​​and market prices. With them, one can measure the values of existence, option, bequest, prestige, and education, which are applicable in the studies of public art. So far, the measures seeking to evaluate the non-market benefits of public art have not been applied in practice in Finland or abroad.”

Joulukuussa 2020 Tutkitusti nostaa esiin positiivisia sisältöjä yhteistyökumppaneilta kuluneen vuoden ajalta. 

#julkinentaide #elämänlaatu #arvo #paikallistaide #paikalliskulttuuri #arvomittaus #yhteinenhyvä #cupore  #hyvinvointi #lähiympäristö #taide #tutkituntiedonjoulukalenteri #positiivinenjoulunodotus2020