Virallisen historian kirjoittamisesta
BY: POLITIIKASTA, KHELIDON, ALUSTA
Kansakuntien muisti on valikoiva ja lyhyt, lisäksi historialla on tapana vääristyä monista muistakin syistä. Myös ilmaisu ”virallinen historiankirjoitus” on ongelmallinen.
”100-vuotiaan Suomen muistin politiikkaa”
Aina ajankohtainen Politiikasta verkkolehden teksti kokoaa yhteen tutkijoiden näkemyksiä Suomen nationalistis-poliittisista historianarratiiveista: mitä kerromme ja korostamme, mitä puolestaan jätämme kertomatta?
”Elokuvaohjaaja Härö ja historiankirjoituksen mysteeri”
Viime vuoden lopulla uutisotsikoksi nostettiin tutkimukseen perustuva juttu ”Egyptin orjakaupungin varallisuus jakautui tasaisemmin kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa nyt”. Sensaatiohakuisen otsikon takaa löytyvää ”uutista” tarkastelee antiikintutkija Samuli Simelius tekstissään Khelidon-blogissa.
Pompeijin tutkimuksesta peräisin olevien esimerkkien valossa Simelius valottaa menetelmiä ja kysymyksiä muinaisen datan edustuksellisuudesta.
”Jakaantuiko varallisuus todellakin tasaisemmin muinaisissa yhteiskunnissa kuin nykyajan valtioissa?”
“Virallinen historiankirjoitus” on ilmaisu, jossa on retorista voimaa. Joskus sen käyttö kuitenkin hämärtää ymmärrystä siitä miten historiaa todellisuudessa tutkitaan ja siinä mielessä kirjoitetaan. Historian tohtoriopiskelija Mikko Pollari kommentoi tekstissään elokuvaohjaaja Klaus Härön projektin tiimoilta kirjoitettua juttua ja sen esittämää kuvaa historiankirjoituksesta. Teksti on julkaistu Alusta-verkkolehdessä vuonna 2012.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
