Vappuhumu hälvenee, mitä tapahtuu yliopistoissa?
Kuva: Wikimedia Commons. Girolamo da Carpi: Opportunità e pazienza (1541)
Valtaa halutaan jakaa yliopistolaisilta sijoittajille Tampereen yliopiston yhdistymisprosessissa, jota kuvaavat ”salailu, harhaanjohtaminen ja näennäisdemokratia”. Aihetta kommentoi helmikuun lopulla yliopistotutkija, Julkisen alan neuvottelujärjestön pääluotto Sinikka Torkkola. Tutkimusmaailman mylläystä valaisee myös analyyttinen katsaus pääministeri Sipilän puheeseen tieteentekijöille vuodelta 2016. Poliittista ja uskonnollista vallankäyttöä tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Jouni Tilli tarkastelee puheessa sovellettuja ajan poliittisuuden ulottuvuuksia.
”Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit”
Tiedeyhteisön keskeinen tehtävä on vastata tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen laadusta. Tämän yliopistojen omavalvonnan ytimessä on yliopistoyhteisön oikeus päättää, mitä ja miten tutkitaan ja opetetaan. Juuri tuota päätösoikeutta Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus tahtoi johtosäännön määräyksillä kaventaa.
”Pääministeri Sipilän akateeminen tarkkailuluokka ja luovat häiriköt”
Puheessaan Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa huhtikuussa 2016 pääministeri esittää itsensä päättäjänä, joka seisoo menneisyyden ja tulevaisuuden leikkauspisteessä. Aristoteleen neuvoja noudattaen Sipilä katsoo tulevaisuuteen ja opastaa yleisöään, koska hänen – ja samalla hallituksen ja keskustan – arvojensa läpi tuleva aika näyttää paremmalta kuin nykyisyys, menneisyydestä puhumattakaan.
TUTUSTUTHAN MYÖSYHTEISTYÖKUMPPANEIHIMME
