Uskonto yliopistossa
BY: ALUSTA, TEOLOGIA.FI, PYHIINVAELLUKSIA
Kuva: K. E. Hellman
Millaiset ovat yliopisto-opettajien maailmankuvat eri tiedekunnissa? Miten teologia sopii osaksi uskonnollisesti puolueettoman valtion ylläpitämää tieteellistä yliopistoa ja mikä on sen tieteellinen merkitys? Millaista tietoa maailmasta tarjoaa ala, “joka ei millään tavalla liity ajankohtaisiin aiheisiin”?
“Mitä yliopisto-opettajat ajattelevat uskonasioista?”
Suomalaiset kuuluvat edelleen pääosin evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta heistä suurin osa ei enää usko kirkon opettamalla tavalla. Eräs keskeinen vaikuttaja sekularisoitumisen taustalla saattaa olla tieteellisen maailmankuvan leviäminen. Missä määrin yliopistomaailmassa eri laitokset ja tiedekunnat edustavat naturalistis-materialistista maailmankuvaa?
Psykologian tohtori Jorma Hietamäki on tarkastellut väitöstutkimuksessaan suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvia. Alusta-verkkojulkaisun tekstissä vuodelta 2015 hän avaa muun muassa eri tiedekunnissa vallitsevia näkemyksiä.
“Miltä teologinen tutkimus näyttää ulkopuolisen silmin?”
Miten teologia sopii osaksi uskonnollisesti puolueettoman valtion ylläpitämää tieteellistä yliopistoa? Tätä ja muita kysymyksiä pohtii tekstissään filosofian tohtori Juha Sihvola. Hän käsittelee myös teologisen tutkimuksen suhdetta monitieteellisyyteen sekä normatiivisen teologian tieteellistä merkitystä.
Teksti on julkaistu Teologia.fi-sivustolla vuonna 2008. Sihvola toimi myös Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumin johtajana.
“Kadulla luennoimassa irlantilaisten munkkien merimatkoista”
Helsingin yliopiston avajaisten yhteydessä 2015 toteutettiin myös lyhyitä luentoja katutilassa. Kokemuksestaan ja tutkimusaiheestaan kertoo kelttiläisen kristillisen hengellisyyden tutkija Katja Ritari: “Oma puheeni tilaisuudessa edusti sellaista tutkimusta, joka ei millään tavalla liitty yhteiskunnallisiin tai ajankohtaisiin aiheisiin, mutta jolla toivottavasti silti voi olla jotain annettavaa ihmisille. Ainakin tämän tilaisuuden kuulijat tuntuivat olevan kovin kiinnostuneita.”
Yksityiskohdat 800-luvun lopun irlantilaisten munkkien merimatkoista valaisevat aikansa kulttuurista ja uskonnollista kontekstia. Ajatus elämänmittaisesta pyhiinvaelluksesta kohti matkalaisen todellista kotia taivaassa oli tyypillinen varhaiskeskiajalla.
“Latinaksi pyhiinvaelluksesta käytetään termiä peregrinatio ja pyhiinvaeltajaa kutsutaan nimellä peregrinus. Sana tarkoitti alunperin ”vierasta, ulkomaalaista, muukalaista” ja kristillisessä kontekstissa se viittaa siihen, että kristityn tulisi aina kokea olevansa tässä maailmassa vieras ja muukalainen.”
Katja Ritari haluaa jakaa Pyhiinvaelluksia-blogin kautta ajatuksiaan tutkimusaiheestaan myös akateemisen yhteisön ulkopuolelle.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
