Sivistys on käsite, joka saattaa herättää historiansa takia levottomuutta ja kysymyksiä. Kenen sivistys? Kuka on sivistynyt, kuka jätetään ulkopuolelle? Millaista oli opiskelu Tammisaaren yliopistossa? Miksi Finlaysonin työläiset kuvasivat itseään vuoroin sivistyneinä, vuoroin sivistymättöminä? Olivatko työväenopistot vallankumouskouluja? Millaista ammatinvalinnanohjausta työväen jälkikasvulle tarjottiin sotienjälkeisinä vuosikymmeninä, ja onko sosiaalisen liikkuvuuden lupaus toteutunut? Ja kuka oikeastaan oli Algot Untola? Työväki ja sivistys ottaa selvää näistä kysymyksistä. Sivistyksen historia on ollut sekä kasvun, vapautumisen ja mahdollisuuksien että hierarkioiden, ihmisten muovaamisen ja valtataistelun historiaa. Muuttuva käsite on kytkeytynyt muun muassa koulutukseen, osaamiseen, kasvatukseen, kulttuuriin, yhteiskunnalliseen arvostukseen ja itsensä kehittämiseen. Siksi työväenhistoria on keskeisesti ollut sivistyksen historiaa.

Teoksen ovat toimittaneet Sakari Saaritsa ja Sinikka Selin, ja sen on toimittanut Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura.