Tutkitusti-tärpit Helsingin huippukokoukseen
BY: FAKTABAARI, TUTKITUSTI, ETIIKKA.FI
Huomenna Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat toisensa Helsingin huippukokouksessa, joka lukeutuu uutiskesän seuratuimpiin tapahtumiin. Tarjoamme tänään pari vinkkiä huippukokouksen omaehtoiseen seuraamiseen sekä suosittelemme tekstejä kriittisen medialukutaidon herättelemiseksi.
“Faktabaari seuraa Helsingin huippukokousta”
Faktantarkistuspalvelu Faktabaarin pop-up -toimitus seuraa huippukokousta ja sen ympärillä käyvää keskustelua koko huomisen päivän ajan, ja tarkistaa faktoja tarvittaessa kokouksen jälkeen. Kokouspäivänä Faktabaari jakaa jo tarkistettua tietoa, aktivoi kansalaisten kriittistä medialukutaitoa kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden avustuksella sekä tekee seurantaa yhteistyössä kansainvälisen faktantarkistusverkoston jäsenten kanssa. Päivän havainnot lähdelinkkeineen kerätään Faktabaarin liveblogiin ja somekanaville Twitteriin ja Facebookiin – nämä kanavat kannattaa siis laittaa seurantaan!
Tutkitusti-hakukone
Mikäli huippukokousta koskevaa uutisointia ja keskusteluja seuratessasi tulet kaivanneeksi lisää tutkittuja näkökulmia johonkin aiheeseen liittyen, kokeile etsiä lisätietoa hakukoneellamme. Tutkitusti-haku löytää tulokset yhteistyökumppaneidemme aineistosta, joten tulokset perustuvat automaattisesti tutkittuun tietoon ja asiantuntijanäkökulmiin.
Näiden tärppien lisäksi suosittelemme ajatuksia herätteleväksi lukemistoksi Etiikka.fi:n filosofien Henrik Rydenfeltin ja Sami Pihlströmin tekstejä.
Mikä erottaa luotettavan median epäluotettavista tiedonlähteistä? Miten epämedian voi tunnistaa? Tutkijatohtori Henrik Rydenfeltin (FT) teksti ”Mistä tunnistat epämedian?” tarjoaa työkaluja kriittisen medialukutaidon harjaannuttamiseen. Teksti on julkaistu Etiikka.fi-blogissa vuonna 2016.
Kysymys siitä, kenen sanaan voi luottaa, liittyy median ja epämedian lisäksi asiantuntijoina esiintyviin henkilöihin. Informaatiotulvassa voi olla haastavaa tunnistaa asiantuntijaa näennäistiedon tarjoajista. Rydenfeltin mukaan keskeisin ero tietoa tavoittelevan asiantuntijan ja auktoriteettina esiintyvän ”vaihtoehtoisten faktojen” edustajan välillä on se, että asiantuntija on valmis kyseenalaistamaan ja korjaamaan omia näkemyksiään uusien tutkimustulosten myötä. Rydenfeltin teksti ”Asiantuntija ja vaihtoehtoiset faktat” on julkaistu maaliskuussa 2017.
Etiikka.fi-sivustolla on pohdittu rajanvetoja luotettavan ja epäluotettavan tiedon välillä myös tiedeviestinnän näkökulmasta. Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professorin Sami Pihlströmin mukaan nykyajan pseudotieteissä hyödynnetään hataraperusteisesti esimerkiksi aivotutkimuksen ja evoluutiopsykologian tuloksia. ”Yksikin löysästi ja kritiikittömästi julkisuuteen päästetty juttu on ikävä kyllä omiaan hämärtämään suuren yleisön käsitystä tieteestä ja tutkimuksesta”, Pihlström kirjoittaa tuoreessa tekstissään.