Tulevaisuuden puolueet ja katsaus menneeseen
BY: POLITIIKASTA, HYBRIS
Puoluetoiminnan tärkein edellytys on yhteiskunnalliseksi koettu ristiriita, jota voidaan kutsua myös konfliktiksi. Millaisten yhteiskunnallisiksi koettujen ristiriitojen ympärille tulevaisuuden puolueet muodostuvat? Tutustumme myös 1930-luvun ristiriitaisiin tulevaisuuden näkymiin Suomessa.
Puolueet vuonna 2019
Millaisia voisivat olla puolueet kymmenen vuoden päästä? Politiikasta-verkkolehden kirjoituksessa huhtikuulta tarkastellaan puolueiden kehitysmahdollisuuksia puoluetoiminnan edellytyksistä käsin ja verrataan niitä ennakoituihin megatrendeihin. Kirjoituksessa tarkastellaan myös yllättäviä kehitysmahdollisuuksia, joista näkyy nykyisin korkeintaan heikkoja signaaleja.
Teksti on osa Puolueet eilen, tänään ja tulevaisuudessa -sarjaa ja päättää sen. Kirjoittajista Sini Ruohonen (VTM) on väitöskirjatutkija, Rauli Mickelsson (VTT, dosentti) on puoluetutkija.
Menneen tulevaisuus: Agraarisen Suomen odotushorisontit, kokemisen tilat ja populismi
Kansainvälisen laman vaikutukset olivat 1930-luvulla tavoittaneet myös Suomen ja tämä näkyi erityisesti pienviljelijöiden ja tilallisten epätoivona. Sisällissodan perintönä jäänyt vastakkainasettelu, heikentyneen taloustilanteen vaikutukset ja poliittinen kuohunta ajoivat varhaisia askeliaan ottaneen parlamentaarisen demokratiamme ahdinkoon. Fasismi, populismi ja epäusko kansanvaltaiseen järjestelmään olivat käsinkosketeltavia ilmiöitä.
Millaiset tulevaisuuden näkymät avautuivat tuon ajan Suomesta? Mikä on ollut keskeisten poliittisten ideologioiden ja puhetapojen merkitys populistiselle politiikalle edellä mainitulla ajanjaksolla?
Tohtorikoulutettava Ville Vahosalmen (FM) kirjoitus on julkaistu Hybris-tiedelehden Tulevaisuus-teemanumerossa viime vuonna.