Tuo yhteen 17 yleistajuista tiedejulkaisua

Tiedeviestintää somen armoilla ja ansiosta: harjoittelu Tutkitusti-hankkeessa

15.12.2022
Abstract geometric pattern

Aloitin elokuussa 2022 Tutkitusti-hankeen tiedeviestintäharjoittelijana tehtävänäni osallistua hankkeen ydintavoitteeseen eli yleistajuisen tieteen näkyväksi tekemiseen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Vielä tuolloin en tiennyt tiedeviestinnästä paljoakaan, vaan tunsin tieteen ja viestinnän lähinnä toisistaan erillisinä asioina. Hankkeen parissa työskennellessäni minulle alkoi pian avautua tiedeviestinnän oma ulottuvuus, jossa näyttää yhdistyvän tutkimus, sosiaalinen media, näkyvyyden tavoittelu ja yhteiskunnallinen keskustelu. 

Harjoitteluni aikana tuottaessani sosiaalisen median sisältöä pääsin todistamaan tutkitun tiedon ja yleisön kohtaamista hyvin arkipäiväisessä kontekstissa sosiaalisen median eri alustoilla. Toisaalta harjoittelun myötä aloin myös hahmottaa tätä rajapintaa tiedeviestinnän yhdeksi arvokkaimmista ulottuvuuksista. Eikö tiedettä tulisi olla ja tarvitakin juuri siellä, missä ihmiset ovat? Aloinkin lähestyä omaa tehtävääni sisällöntuottajana tästä näkökulmasta, ja koostin viikottaisia teemapaketteja aiheista, jotka puhuttavat ihmisiä, ovat ehkä kiistanalaisia ja kaipaavat juuri siksi tutkittua tietoa rinnalleen. Tein tietopaketteja vuoroin viikon ajankohtaisesta aiheesta, vuoroin laajempaan aihekokonaisuuteen liittyen. Syksyn aikana Tutkitustin kanavilla käsiteltyihin teemajaksoihin kuuluivat terveys, sukupuoli, seksuaalisuus ja perhe, kestävä kehitys sekä yhteiskunta ja valta. 

Uusia mahdollisuuksia

Stereotyyppisesti ajateltuna objektiivisen, järkevän ja hillityn tieteen yhdistäminen reaktiiviseen, tunnepitoiseen ja hallitsemattomaan sosiaaliseen mediaan tuntuu aluksi huonolta idealta. Harjoittelu Tutkitusti-hankkeessa osoitti, että tiedeviestintä voi kuitenkin olla juuri näiden kahden yhdistämistä – ja vielä menestyksekkäällä tavalla.

Ensinnäkin, myös somekohuihin voi ottaa kantaa tutkitun tiedon avulla. Elokuun alussa harjoitteluni alkumetreillä syttyi pääministeri Sanna Marinin bilekohu, johon myös Tutkitusti tarttui. Yhteistyöverkoston julkaisuista löytyikin monia tiedeartikkeleita politiikkaan, skandaaleihin ja sosiaaliseen mediaan liittyen, ja julkaisimme tekemäni viikon hakusana -paketit kahtena viikkona aiheista some ja mediakohu.

Toiseksi, tutkitun tiedon ja reaktiivisen somen yhteensopivuus tuli näkyväksi myös niiden julkaisujen yhteydessä, jotka keräsivät eniten huomiota. Teemapaketit muun muassa mediakohuun, lihantuotantoon, kulttuuriseen omimiseen ja kuukautisiin liittyen olivat suosituimpien joukossa. Tykkäyksiä ja jakoja keräsivät siis kuohuntaa ja keskustelua herättäneet aiheet, joihin Tutkitusti onnistui tarjoamaan tutkittuun tietoon pohjautuvaa tietoa kanavissaan. On tietysti vaikea arvioida, tuliko huomio trendikkään aihevalinnan vai juuri tutkitun tiedon perusteella. Oli syy kumpi tahansa, sisältöön törmännyt henkilö onnistuttiin saamaan tutkitun tiedon äärelle.

Arvaamattomat alustat

Sosiaalinen media on toisaalta myös arvaamaton työkalu, jonka toimintalogiikka istuu toisinaan huonosti yhteen tieteellisten arvojen kanssa. Vaikka sosiaalinen media on demokratisoinut yhteiskunnallista keskustelua, sisällön leviämistä ja keskustelua määrittävät somejättien algoritmit ja säännöt (tai niiden puute). Tämä tekee eri alustoista myös hyvin erilaisia, ja harjoittelunkin aikana huomasin erilaisten sisältöjen menestyvän eri alustoilla. Instagramissa upposi normeja kyseenalaistava, usein seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä sisältö. Twitterissä taas huomiota saivat erityisesti aiheet, jotka olivat juuri silloin pinnalla.

Tieteen ja somealustojen arvojen yhteensopimattomuus taas näkyi syksyn aikana monia kertoja sisältöjen markkinoinnissa. Facebook ei antanut mainostaa esimerkiksi aborttiin, saamelaiskäräjälakiin ja lihantuotantoon liittyvää sisältöä. Vaikka eikö juuri poliittisiin kysymyksiin tarvita tutkittua tietoa? Tieteen tekemisen näkökulmasta tietyn aiheen kategorinen kieltäminen tuntuu absurdilta varsinkin kun aiheiden näkyvyyden rajoittaminen vaikuttaa mielivaltaiselta eikä näytä perustuvan selkeään linjaan.

Myös sosiaalisen median mahdollistama keskustelu jätti ristiriitaisia mietteitä. Tykkäykset ja erityisesti jaot, joskus omilla saatesanoilla, kertoivat aidosta kiinnostuksesta ja keskusteluun osallistumisesta. Facebookissa Tutkitustin sisällöt herättivät eniten kommentointia, toisinaan rakentavasti mutta pääosin trollaten. Monet Facebook-kommentit olivat alatyylistä solvaamista, jonka tarkoituksena ei näyttänyt olevan kriittisen keskustelun aloittaminen, vaikka keskustelu nähdäkseni olisi tiedeyhteisön päämäärä. 

Tiedeviestintää yhteiskunnan ytimessä

Harjoittelu Tutkitusti-hankkeessa on todistanut sosiaalisen median keskeisen merkityksen nykyajan tiedeviestinnässä. Iso osa yhteiskunnallista keskustelua ylipäätään käydään sosiaalisen median eri alustoilla, jolloin myös tutkitun tiedon on välttämätöntä jalkautua someen, jos tavoitteena on näkyvyys ja vaikuttavuus. Some antaa tiedeviestinnälle valtavasti: sen avulla tieteestä voi tehdä tavoitettavampaa, hauskaa, visuaalista, vitsikästä ja ajankohtaista. Toisaalta somen tiedeviestintä tapahtuu täysin alustojen armoilla: algoritmit ja alustojen käytännöt määrittävät ja manipuloivat sitä, miten ja mistä voi puhua. 

Näen somen villissä viidakossa tärkeänä luotettavien tilien olemassaolon, joiden sisältö perustuu tutkittuun tietoon. Informaation tulviessa hallitsemattomasti joka puolelta, on helposti tunnistettavien ja luotettavien tilien löytäminen merkityksellistä. Uskon Tutkitusti-hankkeen toteuttavan yhdessä yhteistyöverkoston kanssa tätä erinomaisesti!

Anni Hagelin

Anni Hagelin

Kirjoittaja on Tutkitusti-hankkeen syksyn 2022 tiedeviestintäharjoittelija. Hän valmistui keväällä Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi sukupuolentutkimuksen ohjelmasta ja opiskelee tällä hetkellä sosiologiaa samassa oppilaitoksessa.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: info@allegralabhki.fi

Logo Tutkitusti