Tuo yhteen 17 yleistajuista tiedejulkaisua

Tekoäly – tutkijan työtä vahvistamassa vai varastamassa? #tekoälypäivä2024

28.5.2024
Abstract geometric pattern

Mikä on tekoälyn merkitys tutkimuksen kentällä? Muuttaako se tutkitun tiedon luonnetta, tutkimusprosessia, tutkijan työnkuvaa, näitä kaikkia vai jotain muuta? Kuka tutkimuksia kirjoittaa ja kenelle? Kirjoittaako tekoäly toisille tekoälyille, kirjoittaako tekoäly ihmiselle vai ihminen ihmiselle, ja minkälaiselle ihmiselle?

Tutkitusti-hanke järjesti 24.4.2024 avoimen Tekoälypäivän, jossa osallistujat yhdessä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen asiantuntijoiden kanssa pääsivät pohtimaan tekoälyn roolia tieteen kentällä kolmen luennon sekä työpajan merkeissä.

Tekoäly tutkijan työkaverina

Tapahtuma käynnistyi digitaalisen markkinoinnin konsultti Gennady Kurushinin luennolla How Artificial Intelligence Works, jolla käytiin läpi tekoälyllä tehostetun tekstin tuottamista (NLG).

Luennolla muun muassa esiteltiin erilaisia kirjoittamisprosessia keventäviä komentokehotuksia sekä vertailtiin eri tekoälytyökaluja. Käytännön vinkkejä sisältävät diat ovat avoimesti saatavilla verkossa: https://cobalt.fi/ai-for-beginners/.

Päivän seuraavat puheenvuorot toimivat vuoropuhelussa Kurushinin avauksen kanssa.

Yliopistotutkija ja poliittisen historian dosentti Mona Mannevuon luento, Outo laakso – tekoäly työkaverina, pureutui tutkijan ja tekoälyn rooleihin ja niiden sekoittumiseen.

Mannevuo nosti esiin laiskan kirjoittajan dilemman. Hän kysyi, onko suurempi ongelma tekoälyn tuottama teksti vai huolimattomasti tehty tutkimus, johon viitataan tai joka viittaa ahkerasti perehtymättä siihen, mistä tieto on peräisin.

Tekoäly tutkimuksen kentällä – missä kulkevat vallan ja vastuun rajat?

Aamupäivän päätti käytännöllisen filosofian ja viestinnän tutkimuksen dosentti Henrik Rydenfeltin luento Tekoälyn merkitysvalta – tutkijat merkitysten ylläpitäjinä, jolla pohdittiin tekoälyn ymmärtämisen tasoa ja sen merkitystä.

Kurushin muistutti luennollaan, että inspiraatio ja luominen lähtee ihmisestä, ja kone on pelkkä apulainen. Rydenfelt taas pohti asiaa filosofin näkökulmasta: jos tekoälyllä joillakin kriteereillä täytyy todeta olevan älyä, ja tekoäly käyttää merkityksellistä kieltä, mikä on se ratkaiseva tekijä, joka erottaa sen ihmisestä?

Nykypäivän koneet voivat muovata merkityksiä aika lailla vailla vastuuta, sillä emme osaa arvioida, ovatko ne rehellisiä puheissaan. Tekoälyn yleistymisen myötä sen tarjoajille ja kehittäjille syntyykin merkitysvaltaa. Tämä on tärkeä seikka muistaa, kun puhutaan tekoälyn hyödyntämisestä – tavoitteet tekoälyn taustalla ovat tuntemattomat, jos niitä on.

Laiska tutkija, väsymätön tekoäly

Luennot herättivät vilkasta keskustelua.

Kuulijoita kiinnosti muun muassa se, mihin puhujat itse käyttävät tekoälyä tutkimusta tehdessään ja mihin eivät. Mukaan mahtui myös suuria kysymyksiä: Valtaako tekoäly maailman? Tarvitaanko tutkijoita?

Kun tekoäly vastaa kaikista tiedekirjoituksen työvaiheista, eivät ihmiset enää lue artikkeleita, vaan tekoäly kirjoittaa artikkeleita, joita se sitten tulkitsee ihmisille. Päädytäänkö lopulta siihen, etteivät ihmiset enää pysty tulkitsemaan itse tieteellistä tekstiä, koska tekoälyt ovat kirjoittaneet ne toisilleen?

Kuka kirjoittaa ja kenelle?

Läpi päivän siellä täällä pilkahteleva teema tuntui olevan kuka kirjoittaa ja kenelle. Kirjoittaako tekoäly toisille tekoälyille, kirjoittaako tekoäly ihmiselle vai ihminen ihmiselle, ja minkälaiselle ihmiselle?

Kysymys pureutuu tekstin laatuun ja merkityksiin. Aihetta eettisyyden, merkitysten luonnin ja tutkimuksen – ja tutkijoiden – merkityksellisyyden kautta lähestyneiden luentojen jälkeen aiheeseen tartuttiin vielä konkreettisemmin yleistajuisen tiedemedian ammattilaisten Saara Toukolehdon ja Ninnu Koskenalhon käsialaa olevassa työpajassa.

Toukolehdon johdolla iltapäivän työpajassa tutkijat pääsivät työstämään omia yleistajuisia, tekoälyä eri näkökulmista käsitteleviä artikkelejaan. Työpajassa käytiin läpi yleistajuisen tekstin piirteitä ja eroja akateemiseen tekstiin sekä esteitä, joita tieteenalarajat ylittävässä yleistajuisessa kirjoittamisessa voi kohdata.

Tarvitaanko tutkijaa?

Tekoäly tarjoaa tutkimukselle valtavia mahdollisuuksia tehostaa työskentelyä ja löytää uusia näkökulmia. Tekoälypäivä kuitenkin ilmensi, miten erityisesti tieteen luotettavuuden ja yleistajuisuuden kannalta ihmisen luovuus ja kriittinen ajattelu ovat korvaamattomia tutkimuksen ytimessä.

Sekä tekoälyllä että ihmisellä on omat puutteensa, mutta tähän asti vain ihminen on ollut välttämätön tutkimuksen teossa. Nykypäivän informaatiotulvassa tarvitaan uusia välineitä toiminnan tehostamiseen, jolloin jotkin vanhat välineet saattavat käydä tarpeettomiksi. Se, minkälaiset roolit tekoälyllä ja ihmisellä on tulevaisuuden tutkimuskentällä, on kuitenkin vielä meistä kiinni. 

Alma Ritvaniemi & Linnea Vuori

Alma Ritvaniemi & Linnea Vuori

Kirjoittajat ovat yhdistyksen kevään 2024 harjoittelijoita.

Herättikö teksti ajatuksia?

Ota yhteyttä!

Tarjoa tekstiäsi: info@allegralabhki.fi

Logo Tutkitusti