Mitä tarinat kertovat omasta ajastaan? Miten kirjallisuus ja kulttuuri tukevat oppimista? Millaisia poliittisia merkityksiä tarinoille on annettu?

Kevään neljännessä teemapaketissa tarkastellaan tarinoita ja kuinka niitä voidaan tutkia. 

Politiikasta 

Myyrä diplomaattina

“Kulttuuria pidettiin kasvatuksellisena apuvälineenä, joka opettaisi lapsille esteettisiä ja moraalisia arvoja.”

Riikka Palonkorpi kirjoittaa Politiikasta-julkaisussa Myyrä-elokuvien synnystä ja Myyrästä aikansa kuvana.

Alusta!

Lastenkirjallisuus heijastelee yhteiskunnan arvoja

“Rajoja rikkova tyttö oli omana aikanaan poikkeuksellinen lastenkirjan päähenkilö. Peppi Pitkätossusta tuli voimauttava samastumiskohde tytöille, ja sitä Peppi on heille edelleen.”

Aino Saarenmaa kertoo Alusta!-julkaisussa miksi Peppi Pitkätossu vetoaa lapsiin kerta toisensa jälkeen ja kuinka lastenkirjallisuus on vuosikymmenten saatossa muuttunut. 

Kalmistopiiri

Kirja-arvostelu: Ihan oikeat viikinkiajan lapset

“Viikinkiajan arkeen saattoi liittyä nykypäivää enemmän surua, mutta siinä oli myös paljon ilon aiheita. Sekä kirjan tarinat että tieto-osuudet valottavat sitä, miten rautakaudellakin soitettiin musiikkia ja pelattiin pelejä ajanvietteeksi.”

Kalmistopiiri-julkaisun Ulla Moilasen kirja-arvostelussa aiheena on ​​Karoliina Suoniemen kirjoittama ja Emmi Kyytsösen kuvittama lastenkirja, jossa seikkaillaan viikinkiajan Suomessa.

Tutkitusti verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta: www.tutkitusti.fi