Juhannuksen ja kesän perinteet mielletään osaksi hyvin suomalaista kulttuuria. Maahanmuuttajataustaisia ryhmiä koskeva tutkimus on Suomessa osoittanut miten hankalaa on “alkaa suomalaiseksi”. Nuorten maahanmuuttajien parissa on kuitenkin keinoja luoda positiivista identiteettiä ja erilaisiin ryhmiin kuulumista. 

“Nuorilla on tasa-arvoistavia strategioita suojautua ulkopuolisuuden kokemuksilta”

Artikkelissaan vuodelta 2013 sosiologi Lotta Haikkola (VTT) on tarkastellut toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten identiteetin luomisen keinoja.

Identiteettiä rakennetaan usein korostaen omaa taustaa ja sen positiivisia ominaisuuksia erotuksena suomalaisuuteen liitettyihin negatiivisiin ominaisuuksiin. Samanlaisia kulttuurisia stereotypiota ja niitä hyödyntäviä strategioista löytyy monista muista maista. Usein määritelmillä on moraalinen ulottuvuus: nuoret korostavat kiinteitä perhesuhteitaan ja vähäistä alkoholinkäyttöään ja vertaavat näitä suomalaisten perheisiin, jotka he määrittelevät välinpitämättömiksi. Suomalaisten alkoholinkäyttöä he pitävä holtittomana.

Suomen monietnisissä ympyröissä, joissa eritaustaiset nuoret kohtaavat, luodaan kaikkia maahanmuuttajataustaisia nuoria etnisestä taustasta riippumatta yhdistävää ulkomaalaisen identiteettiä. Ulkomaalaisuuden avulla negatiivinen maahanmuuttajuus käännetään positiiviseksi: Ulkomaalaiset ovat kosmopoliitteja, kulttuureja ja maita tuntevia, avoimia ja iloisia nuoria.

Lue koko artikkeli täältä

“Tää on mun kotimaa tai jotain siltä väliltä – somalinuorten moninaiset siteet”

Taiteen tohtori Helena Oikarinen-Jabai avaa osallistavaa tutkimusprojektia, jossa somalitaustaiset nuoret ovat kertoneet valokuvin ja sanoin elämästään Helsingissä. Artikkeli on vuodelta 2012-

Lue koko artikkeli täältä

Liikkeessä yli rajojen -blogi on Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n ylläpitämä.