Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa

suhde muunlajisiin

Miten suhde muunlajisiin on muuttunut ja kaipaa muutosta? Muunlajisella tarkoitetaan tässä yhteydessä muuta (eläin)lajia kuin ihmistä edustavaa. Tämän viikon Muutos-lukupaketissa tarkastellaan muuttuvaa rajanvetoa ihmisen ja muunlajisen välillä sekä ihmiskeskeisyyden synnyttämiä haasteita.

Kielettömät muunlajiset?

Kielenä voidaan pitää merkitykselliseksi tarkoitettua ja koettua ilmaisua, joka suuntautuu jotakuta kohti. Tällöin kieli on lajirajoja ylittävä ilmiö; ihmiset ja muunlajiset kommunikoivat eleillä ja äänillä toisilleen. Antiikin vuosisatojen aikana kielestä tehtiin kirjoitustaidon avulla ihmiselle erityinen kyky, joka liitettiin järkeen ja mieleen.

”Kirjoitustaidon vaikuttaessa yhä syvällisemmin koko yhteiskuntaan näyttää todellinen äänivalta itse asiassa jakaantuneen entistä harvemmille, koska vallankäyttö edellytti sellaista kielikykyä, joka esimerkiksi lukutaidottomilta ihmisiltä ja kaikilta muilta eläimiltä puuttuu.”

Liisa Kaski 1/2023

Eläimellisyyden kunnioitusta

Kivikauden metsästäjä-keräilijöiden yhteisöön kuului todennäköisesti muitakin kuin ihmisiä, eikä ihminen nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä tai ylivoimaisena otuksena muihin eläimiin verrattuna. 

”Muita olentoja arvostettiin siksi, että ne olivat toisenlaisia eikä vain siksi, että niissä nähtiin ihmismäisiä tai ihmisissä hyväksyttäviä piirteitä. Sudessa arvostettiin sudelle ominaisia piirteitä, hirvessä hirvelle ominaisia piirteitä.”

Kristiina Mannermaa 1.4.2020

Logo Alusta

Muunlajiset mukaan!

Kestävän kehityksen tavoittelu ihmislajin hengissä säilymisen ja hyvinvoinnin vuoksi kielii ihmiskeskeisestä lähtökohdasta. Sen takia muunlajisten huomiointi on jäänyt vähälle, vaikka muuten muunlajisten oikeuksia ja tarpeita on alettu tunnistamaan enenevissä määrin. Miten ja miksi muunlajiset tulisi huomioida kestävän kehityksen keskusteluissa?

”Vaikuttaa siis siltä, että maailma on hiljalleen muuttumassa suuntaan, jossa muunlajisilla eläimillä katsotaan olevan moraalisia, poliittisia ja juridisia oikeuksia. Tätä taustaa vasten kestävän kehityksen vakiintunut määritelmä näyttäytyy melko vanhanaikaisena ja kaipaa päivitystä, joka tekee eläimet toimijaryhmänä näkyväksi.”

Eija Vinnari ja Markus Vinnari 3.6.2022

Logo Eläimiksi

Kriittistä eläintutkimusta

Kriittinen eläintutkimus on usein avoimesti poliittista, koska se kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä, kuten ihmisen tapaa asettaa itsensä muiden lajien yläpuolelle. Tätä voidaan kutsua lajisyrjinnäksi tai -sorroksi. Eri lajeja sorretaan eri tavoin, ja sorron muodot ovat kietoutuneita; eläintuotannon yhteydessä muunlajisten lisäksi myös työntekijöitä on voitu riistää, jotta lihapaketti olisi kaupassa halpa. 

Myös eri eläinten kohdalla voidaan analysoida paitsi lajin ja ihmisen määrittelemän biologisen tai lainsäädännöllisen kategorian merkitystä, myös moniperustaista syrjintää.”

Tiina Ollila 16.8.2021