Ruoka ja arvot

STOA

Kiitos puhujille, järjestäjille sekä yleisölle ajatuksia herättelevästä keskustelutilaisuudesta! Vuoden viimeinen Tutkitusti -paketti jatkaa ruokateemaa käsitellen tällä kertaa ruokaan liittyviä arvoja pyhyyden, televisiomainonnan sekä hautaamisen näkökulmista. #ideaalimuutos #ruoka #arvot

Hybris

Pyhiä paloja maallisesta keittiöstä – Ruumiin ja yhteisön ruoallisia metaforia

Liia Raippalinna tarkastelee artikkelissaan pyhän rakentumista suomalaisen nyky-yhteiskunnan sekulaarissa kontekstissa; hyvän ja oikean ruoan diskursseissa.

”Perinteisesti syömistä – sallittua ja kiellettyä – säädellään erilaisissa tabujärjestelmissä ja esimerkiksi uskonnoissa. Suomalaista syömistä määrittivät pitkään niukkuus ja luterilainen moraali. Katolisen kirkon ruokasäädökset hylänneen luterilaisen näkemyksen mukaan ei ollut tärkeää, mitä syötiin, vaan se, miten syötiin: ruokaan tuli suhtautua ennen kaikkea kunnioituksella. Nyt niukkuuden vaihduttua ylenpalttisuuteen ja luterilaisen kasvatuksen individualistiseen kulutuskulttuuriin kaikki näyttää olevan saatavilla ja sallittua. Samalla meitä vaivaa alituinen tarve määritellä hyvää ja oikeaa. Tästä kertovat esimerkiksi lukemattomat syömiseen liittyvät pelot, huolet, normit, ideologiat, etiikat ja elämäntavat.”

Liia Raippalinna 1/2014

Alusta

”Viisi lihaa – ei porkkanaa” – Syöminen ja sukupuoli television elintarvikemainonnassa

Milla Annala analysoi väitöskirjassaan syömisen sukupuolittuneiden merkitysten televisiomainonnassa vaikutuksia ruokasuhteiden muodostumiseen. ”Kun naisten nälkä lähtee margariinilla ja porkkanoilla – ”kaikki mitä tarvitset” – miesten nälän taltuttamiseen vaaditaan, ei yhtä, vaan peräti viittä lihatuotetta: kinkkua, pepperonimakkaraa, kebablihaa, paahdettua pekonia ja ylikypsää BBQ-rypsiporsasta.”

Milla Annala 7.4.2015

Kalmistopiiri

Leipää ja viinaa kuolleelle – Ruoka ja juoma hautauksissa

Hilla Mikkonen kirjoittaa ruokaan ja juomaan liittyvistä perinteistä hautauskäytäntöjen yhteydessä Suomessa ja Skandinaviassa.

” Kansanperinneaineiston perusteella vainajan evästäminen matkalle tuonpuoleiseen on ollut Suomessa pitkään jatkunut käytäntö, jonka tarkoituksena oli taata vainajan tyytyväisyys elämäänsä kuoleman jälkeisessä maailmassa. Muitakin syitä ruuan ja juoman asettamiseen hautoihin on kuitenkin esitetty. Niillä saatettiin esimerkiksi turvata omaisuutta elävien maailmassa. Jos hautaan vaikkapa laitettiin hieman lihaa mukaan, takasi se talon karjan pysymisen terveenä ja tuottavana. Hautaan laitettu vilja puolestaan antoi peltojen sadoille turvaa. Alkoholin osalta on myös esitetty lukuisia merkityksiä. Viinapullo on saattanut olla lahja Pyhälle Pietarille taivaan porteilla tarjottavaksi.”

Hilla Mikkonen 3.4.2017

Tutkitusti -verkosto koostuu humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen populaareista tiedejulkaisuista: www.tutkitusti.fi Lemmikki vai kyljys? Kuinka ruokakulttuurimme muuttuu? -tapahtuman tallenne tulossa pian tutkitusti -blogiin!