Onko Suomessa rakenteellista syrjintää? Viikon teemapaketin artikkelit nostavat esiin syrjinnän eri muotojen tunnistamattomuuden. Tämä liittyy usein vaikeuteen samaistua syrjinnän kokemukseen, jos sitä ei itse ole kokenut. Tutkimukset osoittavat selkeästi rakenteellisen syrjinnän olemassaolon Suomessa, mutta tuottavat myös tietoa epäkohtien ratkaisemiseksi.
Politiikasta
Rakenteellinen syrjintä tekee yhdenvertaisuudesta mahdotonta Suomessakin
”Syrjivillä yhteisöillä on usein vaikeuksia havaita syrjintä omassa toiminnassaan. Sen sijaan syrjinnän kohteeksi joutunut havaitsee epäoikeudenmukaisuuden helposti.”
Uskontotieteen tohtori Nora Repo-Saeed kirjoittaa rakenteellisesta syrjinnästä Suomessa. Repo-Saeed nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat syrjinnän muotoja, ja hän pohtii myös syitä, joiden vuoksi syrjimättömyyttä on vaikea toteuttaa.
Nora Repo-Saeed 9.7.2020
Versus
”Opettajankoulutukseen tarvitaan selvästi lisää rasismiin, syrjintään ja monikulttuurisuuteen liittyvää taitoja tunnistaa, ehkäistä ja käsitellä koulussa ilmeneviä syrjinnän ja rasismin muotoja.”
Tutkijatohtori Tuomas Zacheus kirjoittaa koulurasismista Suomessa vertaisarvioituun artikkeliin perustuen. Tutkimusaineistosta nousee esiin erityisesti huomio siitä, etteivät suomalais- ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat tunnista rasismia samalla tavalla. Huolestuttava oli myös kokemus opettajien välinpitämättömyydestä rasismia kohtaan.
Tuomas Zacheus 2.5.2018
Alusta!
Miksi anonyymia rekrytointia tarvitaan?
”Usein rekrytoijat aliarvioivat sitä, miten paljon omat ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat arvioon työnhakijasta.”
Tutkijat Heidi Lehtovaara ja Tuija Koivunen Työelämän tutkimuskeskuksesta kirjoittavat anonyymista rekrytoinnista työkaluna kohti tasa-arvoisempaa työelämää. He kuitenkin peräänkuuluttavat tarvetta reflektoida syitä anonyymin rekrytoinnin tarpeeseen: anonyymiys ei ratkaise ongelmaa, jos tuloksena on rinnakkaiset anonyymit työnhakumarkkinat niille, jotka muuten kohtaavat rekrytoinnissa syrjintää.
Heidi Lehtovaara ja Tuija Koivunen 2.6.2021
Perheyhteiskunta
”Tilastojen hetero- ja cisnormatiiviset vinoumat piilottavat perheiden monimuotoisuuden ja siten luovat puutteellista perhe- ja lisääntymispoliittista tietoa.”
Tutkija Tiia Sudenkaarne tarkastelee artikkelissa haavoittuvaisuuksia, joille sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus altistaa erityisesti lisääntymis- ja perhepolitiikan näkökulmista. Kirjoittaja nostaa myös esiin sateenkaariperhepoliittisia ehdotuksia, joilla epäoikeudenmukaisuuksia voitaisiin purkaa.
Tiia Sudenkaarne 26.10.2020
Tutkitusti-verkosto koostuu 17 yleistajuisesta tiedejulkaisusta.
