Puistot luonnon ja kulttuurin hybridimuotoina
BY: HYBRIS, VERSUS, KALMISTOPIIRI
Tutustumme Tampereen Sorsapuiston sosiaalisiin ja hygieenisiin merkityksiin, Helsingin ja sen puistojen tuoksuihin, sekä viktoriaaniseen hautausmaahan kaupunkikehityksen peilinä.
“Puisto maaseudun ja kaupungin välissä – Sorsapuisto ja puistojen merkitykset tehdaskaupungissa”
Hybris-lehden tekstissä tarkastellaan Tampereen Sorsapuiston rakentamista 1930-luvulla, sen taustalla vaikuttaneita kansallisia ja kansainvälisiä virtauksia sekä yhteiskunnan ja luonnon limittymistä. Aineistoa ovat Tammerkoski-lehdessä ilmestyneet artikkelit puistojen kehityksestä ja käyttäjien kokemuksista, sekä Tampereen kaupungin kunnalliskertomukset vuosilta 1930–1939.
Teksti on julkaistu Hybris-lehden Kaupunki ja maaseutu -teemanumerossa keväällä 2015. Kirjoittaja Henri Wik oli julkaisun aikaan viittä vaille valmis filosofian maisteri, joka gradussaan tutki Pispalan avointa kaupunkitilaa 1900-luvun puolivälissä.
“Hajulla Helsingistä”
Helsingin tuoksujen kärkikolmikkoon kuuluvat meri, asfaltti ja paahtuva kahvi. Rannat, puistot ja metsät ovat luontotuoksujen paikkoja. Ympäristötyyppinä puistot ovat luonnon ja kulttuurin hybridimuotoja, joiden tuoksuihin vaihtelua tuovat erilaiset käyttötarkoitukset. Jotkut haistavat puistosta piknikpuiston nurmikon, toiset leikkipuiston märän hiekan, ja kolmas haistaa koirankakat.
Helsingin kaupunginmuseo kartoitti Helsingin hajuympäristöä museoesityksensä pohjaksi keväällä 2015. Vapaa ympäristöestetiikan tutkija Virpi Kaukio tarkastelee kyselyvastausten kautta sitä, mitä Helsingin hajuympäristöön kuuluu ja miten hajukokemukset kaupunkia kuvaavat.
Artikkeli on julkaistu Versus-verkkolehdessä keväällä 2019.
“Glasgow’n Nekropolis – ‘Elävä’ viktoriaaninen hautausmaa”
Arkeologisen Kalmistopiiri-julkaisun tekstissä luodaan katsaus Glasgow’n viktoriaaniseen kuolleiden kaupunkiin, joka on tyypillinen puistomainen 1800-luvun hautausmaa.
Teksti valaisee hautausmaan historiaa, nykykäyttöä, sekä yhteiskunnallisia merkityksiä. 1800-luvun hautajaisseremonioista tuli ajan kuluessa yhä prameampia, sillä niiden tarkoituksena oli paitsi osoittaa vainajan varallisuutta ja sosiaalista asemaa, myös pönkittää kaupungin asemaa imperiumissa. Glasgow’n hautamonumenttien mahtipontisuuden tarkoituksena oli muistaa kaupungin merkkihenkilöitä, mutta myös painottaa kaupungin asemaa brittiläisen imperiumin toiseksi merkittävimpänä kaupunkina heti Lontoon jälkeen. Kalmistopiirin teksti on julkaistu syksyllä 2015.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
