Politiikka ei ole tiedollinen prosessi
BY: Politiikasta, Etiikka.fi
Ihmisoikeuksien ja Euroopan oikeuden syntytarinan juuret ovat toisen maailmansodan kauhujen toistumisen torjumisessa. Suurta liberaalia kertomusta vastustamaan nousi konservatiivinen kansallismielisyys. Politiikasta-verkkolehden artikkelissa tarkastellaan eurooppalaisia käsityksiä ihmisoikeuksista sekä oikeuskulttuurista. Yhteisen tarinan puuttumisen lisäksi Euroopan yhtenäisyyttä nakertaa populistinen liikehdintä. Etiikka.fi-verkkojulkaisun artikkelissa tutustutaan populismin käyttövoimaan.
Mikä tarina Euroopan oikeudesta?
Tekstin on osa Euroopan muuttuvat kertomukset -sarjaa ja se on julkaistu toukokuussa 2018. Se kirjoittanut Kaius Tuori on Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian huippuyksikön johtaja Helsingin yliopistossa.
Brexit ja ylimääräytyminen
Ylimääräytymisen käsitteellä viitataan yhteiskuntafilosofiassa esimerkiksi populismin ominaisuuteen saada voimansa useista kilpailevista, usein ristiriitaisista lähteistä. Populistinen liike voi esimerkiksi vastata yhtä aikaa ”vahvan johtajan” kaipuuseen sekä vaatia vallan palauttamista takaisin kansalle. Se voi esiintyä unohdetun köyhän puolestapuhujana ja samanaikaisesti kurittaa tätä ”yhteisten talkoiden” varjolla. Tässä on populismin voima: se ei pyri ratkaisemaan yhteiskunnallisten voimien tai intressien ristiriitoja vaan käyttää niitä häpeilemättä hyväkseen.
Kirjoittaja Timo Miettinen on filosofi ja Eurooppa-tutkija, joka työskentelee Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostossa. Teksti on syksyltä 2016.
TUTUSTUTHAN MYÖS
KUMPPANEIHIMME
