TUTKITUSTI. tarjoaa laajan taustalukemiston Piiloöljy-illan aiheiden tueksi. Kiitos yhteistyökumppaneillemme AntroBlogi, Häiriköt-päämaja, Politiikasta, Versus, Alusta, Teologia.fi, Ilmiö, Areiopagi, Etiikka.fi, Faktabaari, Katsomukset, niin&näin!

ANTROBLOGI

Tieteiden yön Piiloöljy-illassa pohditaan ruokaan ja vaatteisiin liittyviä ympäristöongelmia, ekologisuutta ja kulutustapoja. Syömiseen, juomiseen, pukeutumiseen ja itsensä ilmaisemiseen liittyvät aiheet ovat aina kiehtoneet myös antropologeja. AntroBlogin jutuista on kerätty alle parhaiden palojen lukulista, jonka avulla voi syventyä erityisesti ruoan ja vaatteiden muihin merkityksiin, kuten niihin liitettyihin arvoihin, sosiaalisuuteen ja tabuihin. 
Mukavia lukuhetkiä!

Antropologien mukaan erilaiset juomat ovat sosiaaliselta ja symboliselta voimaltaan vielä ruokaakin merkittävämpiä. Mutta miksi näin on?
https://antroblogi.fi/2018/02/juominen-jaa-ruokaintoilun-varjoon/

Tietyn ruokavalion noudattamiseen voi liittyä lähes rituaalisia piirteitä ja sääntöjä. Juttu superruokien käyttämisestä kertoo tästä syömisen puolesta.
https://antroblogi.fi/2017/11/oman-terveytensa-puolesta/

Puolessa maailman maista syödään hyönteisiä, jotka muodostavat monin paikoin merkittävän osan perinteistä ruokavaliota. Tapa on kuitenkin vieras paitsi Euroopassa, myös meiltä vaikutteita saaneissa kulttuureissa. Miksi
https://antroblogi.fi/2017/01/hernekeitto-ruisleipa-sirkka/

Ympäristöantropologia tutkii ihmisen ja ympäristön välistä monimuotoista vuorovaikutussuhdetta. 
https://antroblogi.fi/2017/06/ymparistoantropologia/

Ihminen muuttaa ilmastoa ja lämmittää sitä, mutta entä miten ilmastonmuutos muuttaa meitä? Miten se vaikuttaa esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseemme ja ajatteluumme? 
https://antroblogi.fi/2017/05/muuttaako-ilmasto-meita/

Vaaleanpunaisen värin sukupuolisidonnaisuus on suhteellisen tuore ilmiö.
https://antroblogi.fi/2018/10/vaaleanpunaisen-sukupuolittunut-historia/

Tsekkaa myös aiemmin julkaistu AntroBlogin Teemaviikko: Ruoka ja juoma!
https://antroblogi.fi/2018/02/teemaviikko-ruoka-ja-juoma/

HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA

Öljytty yhteiskunta tarvitsee energiakäänteen
Kirjoittaja Jari Lyytimäki on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Julkaistu kesäkuussa 2019.
https://hairikot.voima.fi/artikkeli/oljytty-yhteiskunta-tarvitsee-energiakaanteen/

Mustan kullan kirous 
Filo­sofi, runoilija Antti Salminen, on filosofi Tere Vadénin kanssa tutkinut öljyn luonnetta ja suhdettamme siihen yli kymmenen vuoden ajan yhdessä. Julkaistu maaliskuussa 2019.
https://hairikot.voima.fi/artikkeli/mustan-kullan-kirous/

Öljy vaatteissamme
Kirjoittaja Kirsi Niinimäki on muotiin, vaatetukseen ja tekstiileihin erikoistunut muotoilun tutkimuksen professori Aalto-yliopistossa. Julkaistu helmikuussa 2019.
https://hairikot.voima.fi/artikkeli/oljy-vaatteissamme/

Ruoka, eläimet ja arvo
Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Kirjoittaja Tuomas Tammisto on Helsingin yliopiston sosiaali- ja antropologian oppiaineen jatko-opiskelija. Julkaistu huhtikuussa 2017.
https://hairikot.voima.fi/artikkeli/ruoka-elaimet-arvo/

Eläinten asialla
Eläinoikeusaktivismi on muuttanut muotoaan viimeisten 20 vuoden aikana. Muutokset ovat mukailleet siirtymiä julkisessa keskustelussa, mutta tavoitteet ovat pysyneet samoina. Julkaistu huhtikuussa 2017. Kirjoittaja Pia Lundbomin väitöstutkimus Eläinten puolustajat – Suomalaisen eläinoikeusaktivismin muuttuva poliittinen tyyli ja toiseus ladattavissa kokonaisuudessaan täältä. https://hairikot.voima.fi/artikkeli/elainten-asialla/

POLITIIKASTA

Energian vallankumous sähköistää ilman hiiltä
Energian vallankumous on vääjäämätön ja täysin mahdollinen, mutta miksi se etenee niin hitaasti? Kirjoittaja Sirkka Heinonen on professori Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja SÄVÄYS-hankkeen vastuuhenkilö. Kirjoitus on osa Miksi maailma on niin vaikea pelastaa -sarjaa. Julkaistu joulukuussa 2018.
https://politiikasta.fi/energian-vallankumous-sahkoistaa-ilman-hiilta/

IPCC:n maankäyttöraportin viesti ja suomalainen vastaanotto
Tuoreessa raportissa korostetaan yhtäältä toimien kokonaisvaltaisuutta, toisaalta niiden soveltamista paikalliseen kontekstiin. Kontekstuaalisuuden korostus tahtoo Suomessa edelleen kääntyä täkäläisten toimintatapojen puolustamiseksi ja kokonaisvaltaisuus vastuun sysäämiseksi muulle maailmalle. Kirjoittaja Ville Lähde (FT) on BIOS-tutkimusyksikön tutkija, niin & näin -lehden toimittaja ja tietokirjailija. Julkaistu elokuussa 2019.
https://politiikasta.fi/ipccn-maankayttoraportin-viesti-ja-suomalainen-vastaanotto/

Kasvisruokaa varusmiehille – asevelvollisuus kasvatusinstituutiona
Hannu Salomaa on valtio-opin väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Julkaistu syyskuussa 2018.
https://politiikasta.fi/kasvisruokaa-varusmiehille-asevelvollisuus-kasvatusinstituutiona/

Kuinka Suomi voi toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen ekologisen jälleenrakennuksen?
Kirjoittajista: Paavo Järvensivu (KTT) on tutkija BIOS-tutkimusyksikössä. Tero Toivanen (VTT) on tutkija BIOS-tutkimusyksikössä. Julkaistu lokakuussa 2018.
https://politiikasta.fi/kuinka-suomi-voi-toteuttaa-pariisin-ilmastosopimuksen-mukaisen-ekologisen-jalleenrakennuksen/

Voidaanko ilmastonmuutokseen vastata sodalla?
Suosittu Docventures-ohjelma julisti syksyllä 2017 ilmastosodan. Mutta mitä ilmastonmuutosta vastaan sotiminen tarkoittaa? Missä määrin tällainen puheenparsi on ilmastokeskustelun kannalta hyödyllistä? Kirjoittaja Tero Toivanen (VTT) on tutkija BIOS-tutkimusyksikössä. Julkaistu lokakuussa 2017.
https://politiikasta.fi/voidaanko-ilmastonmuutokseen-vastata-sodalla/

VERSUS

PODCAST: Millaisia ratkaisuja osuuskuntatoiminta voi tuoda ruokajärjestelmän ongelmiin?
Podcast on äänitetty Oma maa -osuuskunnan tilalla, missä ruokajärjestelmän ongelmista, ratkaisuista ja erityisesti ruokaosuuskuntatoiminnasta ovat keskustelemassa ruokatutkija ja Herttoniemen ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Galina Kallio, Oma maa -osuuskunnan viljelijä Jukka Lassila sekä Oma maa -osuuskunnan ruokajäsen ja empatian tutkimukseen erikoistunut vapaa tutkija Sami Keto. Julkaistu helmikuussa 2019.
https://www.versuslehti.fi/podcastit/millaisia-ratkaisuja-osuuskuntatoiminta-voi-tuoda-ruokajarjestelman-ongelmiin/

Ruokapolitiikka etsii linjaansa – kestävän syömisen ohjeistus puuttuu
Kirjoittajista: Minna Santaoja työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston kollegiumissa (Turku Institute of Advanced Studies), sijoittuen Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Mikko Jauho on sosiologian dosentti ja yliopistotutkija Kuluttajatutkimuskeskuksessa Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Julkaistu marraskuussa 2019.
https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/ruokapolitiikka-etsii-linjaansa-kestavan-syomisen-ohjeistus-puuttuu/

Miten eroon fossiilimöhkäleestä?
Energiamurros on tulossa, haluamme tai emme. Tämä oli lähtökohta seminaarissa maaliskuussa 2019, jossa esiteltiin FutWend-hankkeen tuloksia ja keskusteltiin kestävän ja uusiutuvan hajautetun energian edistämisestä ja esteistä. Tilaisuudessa pureuduttiin erityisesti maalämpöön, hakkeeseen ja biokaasuun osana suomalaista energiajärjestelmää. Seminaarissa hankkeen tutkijat esittivät viisi väitettä hankkeen tulosten pohjalta. Väitteitä kommentoivat energia-alan asiantuntijat. Yleisö äänesti esitysten perusteella viidestä energiamurroksiin liittyvästä kysymyksestä.
Kirjoittajat: Marjukka Parkkinen, Jari Lyytimäki, Timo Assmuth, Ville Lauttamäki, Riikka Paloniemi, Annukka Vainio, Vilja Varho & Erika Winquist. Julkaistu huhtikuussa 2019.
https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/miten-eroon-fossiilimohkaleesta/

Onko irtikytkentä realistinen tavoite Suomelle?
Kirjoittanut BIOS-yksikkö, julkaistu maaliskuussa 2019.
https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/onko-irtikytkenta-realistinen-tavoite-suomelle/

ALUSTA

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista
Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia. Kirjoittaja Henri Wiman on Master of Science ekologisesta taloustieteestä. Julkaistu marraskuussa 2018.
https://alusta.uta.fi/2018/11/13/kasvuriippuvuudet-vaikeuttavat-kestavan-yhteiskunnan-rakentamista/

Ilmastonmuutos ja kolme ajatusvirhettä
Kirjoittaja Turo-Kimmo Lehtonen on sosiologian professori Tampereen yliopistossa ja varajohtaja Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston (STN) rahoittamassa hankkeessa ”Creative adaptation to wicked socio-environmental disruptions” (WISE). Julkaistu maaliskuussa 2019.
https://alusta.uta.fi/2019/03/11/ilmastonmuutos-ja-kolme-ajatusvirhetta/

VIDEO: Luonnonresurssit ja elintaso
Niukkuuden maailmassa -kirjan kirjoittanut filosofi Ville Lähde ja kansainvälisen politiikan tutkija Teemu Palosaari keskustelivat huhtikuussa 2014 luonnonresurssien ehtymisen aiheuttamista ongelmista ja siitä, millaiseen elintasoon meillä on tästä johtuen varaa.
https://alusta.uta.fi/2014/04/15/luonnonresurssit-ja-elintaso/

KUUNNELMA: Hiilivapaa kuunnelma
Hiilivapaa kuunnelma on poliittinen satiiri, joka perustuu tieteellisiin faktoihin ja sopii myös lapsille. Esikuvana on alun perin radiokuunnelmana esitetty Linnunradan käsikirja liftareille. Kansainvälisen politiikan tutkija Teemu Palosaaren kuunnelma on julkaistu helmikuussa 2015.
https://alusta.uta.fi/2015/02/24/hiilivapaa-kuunnelma/

TEOLOGIA.FI

Miten sijoittajat voivat edistää vastuullista ruoantuotantoa?
Kirjoittaja Viivi Wanhalinna on elintarviketieteiden ja maatalousekonomian maisteri ja työskennellyt monitieteellisessä Responsible Investment and the Food Industry – Socio-ethical Reflections -projektissa teologisessa tiedekunnassa. Kirjoitus kuuluu teemaan Talous ja ihmisen osa, joka on julkaistu helmikuussa 2019.
https://teologia.fi/2019/02/miten-sijoittajat-voivat-edistaeae-vastuullista-ruuantuotantoa/

Miten kestävää hyvinvointia saadaan ilman talouskasvua?
Kirjoittaja Maria Joutsenvirta on kauppatieteiden tohtori ja Aalto yliopiston tutkija, joka on perehtynyt vaihtoehtoisiin talousteorioihin ja systeemisen yhteisluomisen menetelmiin.
Kirjoitus kuuluu teemaan Talous ja ihmisen osa, joka on julkaistu helmikuussa 2019.
https://teologia.fi/2019/02/miten-kestaevaeae-hyvinvointia-saadaan-ilman-talouskasvua/

ILMIÖ

Hävikkiruoka haastaa vallitsevia jätekäsityksiä
Myynnistä poistettu ruokahävikki voi saada hävikkiravintolassa uuden elämän. Ravintolassa ylijäämäruoka saa arvoa arkisissa käytännöissä, kun sitä lajitellaan, puhdistetaan sekä käsitellään – ja lopuksi markkinoidaan ympäristöystävällisenä valintana. Hävikkiarvostus tuo mukanaan uudenlaista suhtautumista jätteisyyteen ja voi parhaimmillaan auttaa meitä elämään kestävämmin jätteen kanssa. Kirjoittaja Elina Matilainen on maisterivaiheen sosiologian opiskelija. Julkaistu marraskuussa 2019.
https://ilmiomedia.fi/artikkelit/havikkiruoka-haastaa-vallitsevia-jatekasityksia/

Tyylikäs lapsi, hyvä äiti?
Suomalaiset satsaavat lastenvaatteisiin rahallisesti aiempaa enemmän, ja kuluttaminen voi olla tärkeä osa äidin identiteetin rakentamista. Oikeanlaisilla lastenvaatteilla rakennetaan myös keskiluokkaisen vanhemmuuden ideaalia. 
Kirjoittajista: Jarna Huvila on vastavalmistunut KTM Turun yliopistosta ja kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa pienten lasten äitien merkkilastenvaateharrastamisesta sijaiskulutuksen muotona.
Erica Åberg, VTM, työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineessa Suomi ulkonäköyhteiskuntana-tutkimushankkeessa. Julkaistu kesäkuussa 2018.
https://ilmiomedia.fi/yleinen/tyylikas-lapsi-hyva-aiti/

AREIOPAGI

Voiko teologia pelastaa maapallon hukkumasta muovijätteeseen?
Vieraskynä-tekstin on kirjoittanut Faith Glawey Pawl (PhD). Julkaistu lokakuussa 2019.
https://www.areiopagi.fi/2019/10/voiko-teologia-pelastaa-maapallon-hukkumasta-muovijatteeseen/

ETIIKKA.FI

Ekologinen kestävyysvaje on eettinen haaste
Kirjoittaja Jari Lyytimäki (FT, dos.) on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Julkaistu marraskuussa 2019.
https://etiikka.fi/ekologinen-kestavyysvaje-on-eettinen-haaste/

FAKTABAARI

Faktabaari muovin tuotannon ilmastokuorman jäljillä
Faktabaarin toimitus selvitti muovin tuotannosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrän Euroopassa ja globaalisti. Julkaistu helmikuussa 2019.
https://faktabaari.fi/baaripuhetta/faktabaari-muovin-tuotannon-ilmastokuorman-jljill/

Ehdokkaiden väitteet tarkastelussa – onko liha ilmastoystävällinen valinta lautaselle?  
Yle kysyi puolueiden puheenjohtajilta yhteistentissä 14.3.2019, mihin ihmisten on oltava valmiita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yksi keskustelun teemoista oli ruoka. Useat puheenjohtajista esittivät väitteitä lihansyönnin vaikutuksista ilmastoon. Faktabaarin tomiitus tarkisti väitteet yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja antoi niille totuusarvot. Julkaistu maaliskuussa 2019.
https://faktabaari.fi/fakta/ehdokkaiden-vitteet-tarkastelussa-onko-liha-ilmastoystvllinen-valinta-lautaselle/

KATSOMUKSET

Kuluttajat merkitysten markkinoilla
Uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti tarkastelee kuluttamista symbolisena kielenä. Julkaistu helmikuussa 2019.
https://katsomukset.fi/2019/02/14/kuluttajat-merkitysten-markkinoilla/

NIIN&NÄIN

Anarkia ja öljy
Filosofisen aikakauslehden verkkopainoksessa on julkaistu “Anarkia & öljy” -numeron (4/2009) kaikki artikkelit, mukaan lukien “Miten voi tuhlata, jos energia loppuu?” ja “‘Kuin katsoisi hidastettua junaonnettomuutta’ – Aki Järvisen haastattelu”.
https://www.netn.fi/lehti/niin-nain-409

Nautoja ja koiria – toislajisia vai toissijaisia elä(i)miä
Siinä missä lehmien elossa pysymistä ja kuolemaa ehdollistaa taloudellinen hyötyajattelu, lemmikkimme nauttivat huomiostamme täysivaltaisina perheenjäseninä. Tutkijatohtori Sanna Karhun teksti on julkaistu niin & näin -lehden numerossa 2/2015.
https://www.netn.fi/artikkeli/nautoja-ja-koiria-toislajisia-vai-toissijaisia-elaimia