Opettaja! Oletko opas, innostaja vai kansankynttilä?
BY: POLITIIKASTA, KHELIDON, ALUSTA
Kuva: Wikimedia commons
Tänään johdatamme pohtimaan yliopisto-opettajuuden olemusta, hyvän opettajuuden piirteitä, sekä opettajankoulutuksen historiallista painolastia.
”Opettajan roolista yliopistossa”
Yliopisto-opettaja on parhaimmillaan opas, joka avaa tiedon ovia ja mahdollistaa oppimisen. Opetuksen tarkoituksena ei ole pelkästään siirtää tietoa opiskelijoille vaan myös kehittää heidän taitojaan ja sivistystään.
Hannes Peltonen (PhD) reflektoi yliopisto-opettajan roolia ja koulutusleikkausten vaikutuksia siihen Politiikasta-verkkolehden tekstissään alkuvuodelta 2016. Peltonen on kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.
”Keisari satiirikkona”
Maijastina Kahlos (FT), latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti, muistaa tekstissään eläkkeelle jääneen kirjallisuustieteen professori Hannu Riikosen intoa ja uurastusta: ‘Riikonen kirjoittaa suvereenisti antiikin runoudesta, satiireista ja romaaneista ja yhtä lailla Robinson Crusoesta, Wagnerista, Marxista ja 1940-luvun uusklassismin ideologiasta. – – Pelkkä hurmio ei kuitenkaan riitä, vaan on laskeuduttava viileään puurtamiseen.’
Khelidon-blogin teksti on vuodelta 2016.
”Opettajamyytit elävät ja voivat hyvin opettajankoulutuksessa”
‘Opettajajoukko vaikuttaa sisäistäneen kurin, suorittamisen sekä tehokkuuden kulttuurin, jossa kriittisen ajattelun muodostamiselle ei jää tilaa. Luokanopettajakoulutuksen voi lähtökohtaisestikin nähdä houkuttelevan piiriinsä heitä, joiden maailmankuvaan ei kriittisyys kuulu.’
Alusta-verkkolehden tekstissä vuodelta 2015 tarkastellaan historiallisesti rakentuneita suomalaisen opettajuuden piirteitä ja peilataan niiden historiallista painolastia kriittisen pedagogiikan näkökulmasta. Vastaako opettajankoulutuksessa tavoiteltava huippudidaktikko tulevaisuuden haasteisiin? Tekstin ovat kirjoittaneet maisteriopintovaiheessaan nykyiset väitöskirjatutkijat Aleksi Fornaciari ja Tuomas Tervasmäki.