Tutkittua tietoa vaikuttavissa muodoissa

Muuttuva mielenterveys

Miten mielenterveyden ja mielenterveyden häiriöiden määritteleminen heijastavat yhteiskunnan normeja ja arvoja, ja miten määrittelyt muuttuvat? Tänään 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Sen vuoksi tarkastelemme Muutos-lukupaketissa muuttuvaa rajanvetoa mielenterveyden ja sen häiriöiden välillä, mielenterveyden määrittelyyn kytkeytyviä arvoja sekä näkökulmien muutosta mielenterveyspolitiikassa.

Uskonnollisia kokemuksia ja mielenterveyden häiriöitä

Kun tarkastellaan uskonnollisten kokemusten ja mielenterveyshäiriöiden suhdetta on tärkeätä pohtia, mikä lasketaan häiriön piiriin kuuluvaksi. Psykiatria on hoitotiede, joten sen ei kuulu luoda tautiluokitusta, jonka perusteella valtaosa ihmisistä kärsisi mielenterveyden häiriöistä. Oireet muodostuvat ongelmaksi vasta tietyissä olosuhteissa; usein äänien kuulemisesta aiheutuu vaikeuksia, mutta joissakin yhteisöissä ei.

”Grahamin mukaan terveen ja häiriintyneen kokemuksen raja on arvosidonnainen kysymys. Psykiatria ei voi ohittaa normeja ja arvoja, joten etiikka on välttämätön osa psykiatriaa.”

Aku Visala 6.3.2023

Diagnosoinnin vaikeuksia

Persoonallisuushäiriön diagnoosi edellyttää, että potilaan ongelmallinen käytös ilmenee toistuvasti, ja sitä voidaan selittää hänen sisäisillä piirteillänsä ulkoisten vaikutusten sijaan. Tämä eronteko on haastavaa, koska potilaat perustelevat toimintaansa myös sosiaalisten suhteiden ja ympäristötekijöiden avulla. Miten huomioida paremmin tilanteiden vaikutus, kun persoonallisuutta tarkastellaan?

”On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että psykiatriset diagnoosit ovat sopimuksenvarainen järjestelmä, joka kuvaa sitä mitä kulloinkin pidetään yhteiskunnassa normaalina ja poikkeavana.”

Maarit Lehtinen 13.9.2022

Ihmisoikeudet ja mielenterveyspolitiikka

1970-luvulta alkaen psykiatrisia sairaansijoja suljettiin Suomessa laajasti vedoten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien, kuten vapauden, kunnioittamiseen. Tavoitteena oli ihmisoikeuksien vahvistaminen, mutta mielenterveyspolitiikkaa ohjaavia asiakirjoja tarkastellut tutkija ei löytänyt 1970–2010 väliseltä ajalta arvioita, miten mielenterveyden vakavista ongelmista kärsivien ihmisoikeudet ovat toteutuneet.

”Sairaaloiden entisistä potilaista pyrittiin tekemään asiakkaita ja kuluttajia, vapaita valitsijoita – useimmiten kuitenkin huonolla menestyksellä. Miten heidän on käynyt, on jäänyt tutkimatta.”

Marja-Liisa Honkasalo 23.4.2020