Miten kieli muuttaa maailmaa ja muuttuva maailma kieltä? Vaikuttamisen monet muodot -lukupaketissa tutkitaan kieltä ja sanoja keinoina käyttää valtaa ja vaikuttaa.
Muunlajisia oomme kaikki, kaikki!
”Valpas kielenkäyttäjä karsii omasta kielenkäytöstään aasiksi tai rotaksi haukkumisen ja tunnistaa poliittiset pyrkimykset, joilla joitain ihmisiä parveutetaan loisiksi.”
Vuonna 2019 Kotimaisten kielten keskus (Kotus) lisäsi uudissanalistalleen sanat muunlajinen, toisenlajinen. Kielellä on valtava voima todellisuuden, rajojen ja erontekojen rakentamisessa, ja tässä tapauksessa uudissanat haastavat ihmiskeskeisyyttä.
Tiina Ollila 21.2.2020
Ihminen on kielehtivä eläin – entä ne muut?
”Kieli on samalla tärkein väline, jolla ihminen on erotettu eläimyydestä ja muunlajiset eläimet sysätty moraalisen tarkastelun ulkopuolelle.”
Jo Aristoteles esitti, että inhimillinen kieli erottaa ihmisen muista lajeista. Kirjoitus teki kielestä erityisen ilmiön ja kielen visualisointi mahdollisti sen analyyttisen tarkastelun.
Liisa Kaski 6.10.2020
Kieli on valtaa
”Uusien termien keksiminen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toimittaja, lentoemäntä stuertti ja lakimies juristi.”
Sukupuolittuneista ammattinimikkeistä luopuminen on ollut tunteita herättävä keskustelunaihe. Kieliteteellinen antropologia tunnistaa kielen kuvaavan ja rakentavan todellisuutta, mistä vanhanaikaisten termien kyseenalaistamisessakin on kyse.
Saara Toukolehto 19.9.2017
Muuttuva kieli ja muuttuvat ilmaisut
”Sanoihin piilotettuihin valtarakenteisiin liittyy keskeisesti se, kuka niitä käyttää ja missä yhteydessä.”
Saako mitään enää sanoa? Kielletyistä sanoista ei ole olemassa tyhjentävää listaa. Kyse ei ole niinkään sanojen kieltämisestä, vaan toisten kunnioittamisesta: sanojen vallan tunnistamisesta ja vallan väärinkäytön välttämisestä.
Maija Lähteenmäki 28.6.2017
