Miten muunlajisia on sysätty niin rakkauden, kielen kuin sosiologian ulkopuolelle? Mitä vaikutuksia tällä on, ja millaisia muutoksia tarvitaan? Viikon Muutos-lukupaketissa pohditaan keinoja huomioida muunlajiset paremmin niin rakkauden, kielen kuin sosiologian saralla. Muunlajisella tarkoitetaan tässä yhteydessä muuta (eläin)lajia kuin ihmistä edustavaa.
Rajallista rakkautta?
Vakuuttavat rakkauskäsitykset vaativat tukemaan rakkauden kohteen kukoistamista; silloin kyse on syvällisestä toiselle hyvää tahtovasta rakkaudesta. Kulttuuriset mallit rakkaudesta rajaavat usein muut eläimet kuin lemmikit rakkauden ulkopuolelle. Jotta eläinsuhde voisi olla moraalinen, tarvitaan rakkauden rajojen tietoista laajentamista.
“Jos kulttuuri korostaa, ettei sika ole rakkauden arvoinen eläin, kuihtuu taitomme kohdata sika rakkaudellisesti.”
Elisa Aaltola 18.12.2019
Kielellisiä ja kielettömiä otuksia?
Kieli on pohjimmiltaan kehollisia eleitä ja opittuja äänneyhdistelmiä, joiden avulla pyritään ilmaisemaan jotakin jollekin toiselle. Ihminen ei siis ole ainoa laji, jolla on kieli. Kuitenkin kirjoitustaidon avulla ihmiskieli erotettiin omaksi ilmiöksi, ja ihmiset erotettiin sen avulla eläimyydestä.
“Juuri kirjoitus näyttikin erottavan ihmiskielen täysin omanlaisekseen ilmiöksi ja selittää sitä, miksi ihmisten ja muunlajisten väliin alettiin vetää käsitteellistä rajaa samoihin aikoihin kirjoitustaidon juurtumisen kanssa.”
Liisa Kaski 6.10.2020
Eläimiä ulossulkevaa sosiologiaa?
Sosiologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta ja erilaisia suhteita. Kuitenkin suhde eläimiin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Eläimet ovat olleet melko näkymättömiä sosiologisissa yhteiskunta-analyyseissa, ja vahva eronteko ihmisen ja eläimen välille on ollut keskeinen osa sosiologian teoriaperinnettä. Miksi näin on?
“Sosiologian ihmistä ja eläintä koskevien ajatusten muotoutuminen oli osa laajempaa prosessia, jossa ihmisen statusta ja merkitystä oli arvioitava uudelleen.”
Salla Tuomivaara 21.11.2018